Herukan koululla jakaannuimme kolmeen (mikä on aika helppoa, kun meitä on kolme) (ja tämä luokitellaan tällä hetkellä a-luokan vitsiksi).
Pojat vetäisivät yhdet sarjisvinkkaukset innostuneille kuutosluokkalaisille, minä tarjosin kolmasluokkalaisille sopivaa luettavaa. Vili Voipio rulez, ja aprillipäivän Kinder-muna -kohtaus vetää todella hyvin. Terveisiä Kirstille, jota käytin vinkkauksessa häikäilemättä hyväkseni kertoessani juttuja perheestään :)!
Toinen tunti oli nelosille, jotka lauloivat ensimmäiseksi kammottavan laulun kummituksista, junasta ja sumun kohoamisesta... Brr... Pitihän niitä sitten pelotella takaisin - Iso, paha susimies ja Salamavaras. Ja Cowellin mallia lohikäärmeen kesytyksestä.
Kiitimme hyvästä ruuasta, yösijasta ja meidän kestämisestämme. Kaksi yötä kylässä, enkä laittanut edes omia astioitani tiskikoneeseen. Kannattaa miettiä muutaman kerran, tahtooko olla mun kaveri...
Autolla porhalsimme Muhokselle, jossa odotti ysiluokka esimerkkivinkkausta. Koulutuksemme siis alkoi tunnilla tiukkaa kauhua ja tarkkaan valikoituja sarjiksia. Pojat vetivät mahtavan shown herkkistelyä, pasifismia ja rakkautta sen monissa ilmenemismuodoissa.
Koulutuksetkin tuntuivat menevän hyvin. Niistä on vain niin vaikea sanoa mitään, kun puhuu ammattilaisille... (Joku kuulija voisi kommentoida tänne tai Kirjavinkkareihin, jos vain on kuulolla. Ja saa sanoa vapaasti. Tämä ei ole Lapin kansa.)
Kun pääsimme tämäniltaiseen yöpaikkaan, odotti ruoka pöydässä valmiina. Sen jälkeen tuli paras ylläri ikinä. Kakku. Ja millainen kakku!!! Katsokaa ja itkekää!!
Kaaka on mestari :)!!
Matti pääsi pomppimaan trampalla. Nyt se pelaa tuossa vieressä Star Warsia kasivuotiaan kanssa. Eikä hävinnyt edes rökälemäisesti.
Yksi vinkkaussukka on valmis. Kiitos Markun, joka ajaa autoa puolet ajasta. Minä luen karttaa, jonka unohdimme matkasta. Tulkitsen siis harakanvarpaita Markun lappusista.
Voisikohan itsensä elättää vinkkaamalla...
7 kommenttia:
Siis mää luulin, että nimikirjoituksen pyyntö on isoin asia, josta oon kade. Mutta toi kakku! Ja mun piti tuoda Matille Hervantaan piirakkaa. Ei enää oo mitään mahista, kun tollanen kakku on odottanut teitä.
Mä oon kade - mä oon kade!
Ens kerralla ei sitten lähdetä ilman Peppiä tai mää tulen ja nostan teidät naulakkoon!
Ihanaa lukea teidän kommentteja.
Levätkää kunnolla (meinasin kirjoittaa rauhassa mutta kuulostaa liian kauhulta) kun palaatte kotiin ja olkaa vähän aikaa erossa toisistanne. Ihan vaan mielenterveyden kannalta :)
Paitsi upea, niin Setädit ON TOUR kakku oli kerrassaan erinomaisen maukas. Tällä reissulla on saanut kerta toisensa jälkeen aina yllättyä positiivisesti. Ja jos saamme jostain isomman auton seuraavalle kerralle, niin kyllä aina yksi pitkätossu sopii seuraan :)
Oijoi, kakkua, mumsfilibaba! Teitä on pidetty hyvänä.
Tässä tulee kommenttia koulutuksesta, josta harmi kyllä jouduin poistumaan "oikeisiin" töihin ennen Markun osuutta.
Hirveän mielenkiintoista oli kuunnella kauhukirjoista ja vinkkaamisesta. Tällainen aloittelija sai tosi hyviä vinkkejä yleensäkin vinkkaamiseen ja sai tutustua itselleen vähän vieraampaan genreen.
Matin osuus sarjakuvista jäi minulta vähän kesken. Mielenkiintoinen esitys ja tarkoitus on kyllä nyt alkaa lukemaan myös sarjakuvia. Vähemmälle ovat jääneet, mutta ehkä asiaan tulee nyt parannus.
Eli kiitoksia oikein paljon teille kaikille koulutuksesta. Harmitti tosi paljon lähteä kesken kaiken. Myös kollega vieressä kehui esityksiä!!!
Se kasivuotias oli erittäin pettynyt, kun ette tulleet toiseksikin yöksi meille! Sanoi, että olitte kaikki erittäin huippuja; mutta että Matti oli kyllä kaikkein paras! (Lue: lapsenmielisin... ;D)
Hauskaa loppureissua!
Onnittelut, Reetta, Suomen nuorisokirjailijoiden palkinnosta!
Oikeaan osoitteeseen meni!Terveisin Sini (töissä, ei Turussa kirjamessujen lauantaina)
Arja-täti: Olen kyllä samaa mieltä: näin mahtavia kokemuksia en osannut edes toivoa ennen reissua. Enkä sitä, kuinka kivaa on olla matkalla. Enkä sitä, kuinka kivaa on olla kotona :)!
Librarian: "mumsfilibaba" - mieletön sana. Pakko opetella ulkoa ja ottaa arkikäyttöön!!
Minna: Kiitos, kiitos ja kiitos. Kritiikkiäkin odotetaan, sillä tuskin me ihan täydellisiä kuitenkaan oltiin ;). Onnea vinkkarinuralle - varo vain, sillä se vie helposti koko naisen...
Kaarina: Matti kitisi myös loppumatkasta, kun ei ollut leikkiseuraa...
Sini: Kiitos :)!
Lähetä kommentti