Lisää laatua lukijoille

Pahoittelen kahden viimeisen postauksen otsikointia, mutta päässä kiertää koko ajan kirjailijoiden ohje kirjoittajille: Keksikää itse tarinoita, jatkokertomuksia kavereiden kanssa, juttuja, joissa kaikki sanat alkavat samalla alkukirjaimella.

Miksen mää mumisisi muodikkaasti? *argh*

Kirsti ja Peltoniemen Sari valmistautuvat päivän ensimmäiseen koitokseen:

Sari: "Tärkeitä kirjoja oli mm. Lewisin Taikurin sisarenpoika, jossa Narnia luodaan. Oli herkullista ajatella, että taskusta tipahtaneesta toffeekarkista kasvaa toffeepuu"

Kirsti: "Vilin nimi lähti sukunimestä. Mietin, miten Voipio-nimisessä perheessä vastataan puhelimeen. Voipi olla??"

Kirjailija työssään - jakamassa nimmareita faneille.

Kuvassa Suomu ja Naurava kummitus - tulossa on kuulemma uusi Kukka Kaalinen!!





Minä olen kuunnellut, nauttinut ja neulonut sukkaa. Olen seurannut lasten ilmeitä, kun heille kerrotaan kirjailijan ammatista ja tutuista päähenkilöistä. Kirjallisuus ei todellakaan ole kuopattu, ei edes alamäessä. Lukeminen ei lopu - ei koskaan.

Ärsyttävien sanaleikkien lisäksi pyydän anteeksi myös pateettisuuttani. En ole ehtinyt työpaikalle kolmeen päivään, ja kaikki käytännön työ on kaikonnut päästäni suurien ideoiden, innoituksen ja inhimillisyyden tieltä.

Okei okei, painun nukkumaan.