Ehdotin otsikkoa johtajalle puheeksi, kun hän oli muuraamassa.
Teemaa jatkaen:
Lällällällälläääpiiii, meillä on peruskivi uudelle kirjastolle!!!
Katso tänne.
Menen nukkumaan herätäkseni (toivottavasti) huomenna klo 04.40. Kiitos Markku-sedän.
Antitäti joutuu kohtaamaan sisäisen pelkonsa miettiessään, muistaako kukaan kaivaa hänet esiin huomenna koulun pommisuojasta vinkkaamasta ennen vappubileisiin lähtöä.
Jättäisivät edes tippaleivän.
1 kommentti:
No niin. Antitäti muistettiin kaivaa pois pommisuojasta ja saateltiin onnistuneesti kotimatkalle. Reetta varmaan raportoi omalta osaltaan yhteisistä harharetkistämme vinkkauksen poluilla, mutta olihan se loistava kokemus. Antitädin vinkkauspaikka oli jo kuuminta hottia mitä olen koskaan nähnyt missään. Opettajat olivat ylittäneet itsensä ja ne alustavat suunnitelmat joita minulla oli ollut kun olin tehnyt heille ehdotuksia kalpenivat todellisuuden rinnalla.
portaita alas hämähäkinseittien ja pienen kissan kokoisten hämähäkkien lomasta pimennysverhon taakse pommisuojaan, jossa muutaman kalpean kynttilän lepattavassa valossa kolkko antitätinoita vinkkaa kauhukirjoja mustailla kankailla verhotussa pommisuojassa. Koristeina satunnainen luuranko seinällä, jokunen hämähäkki ja lattialla ihmisen anatomia opetuksessa käytetty nukke, jonka sisäelimet vilkkuvat kelmeässä valaistuksessa. Ai tuon näköinenkö se perna onkin...no, odotas kun kuulet tämän kauhutarinan...
Omat sarjakuvavinkkaukseni tuntuivat hiukan kelmeiltä moisen upeuden jälkeen, mutta hyvinhän ne menivät. Ainakin minun mielestäni.
Mitä päivästä jäi käteen? Kaksi vinkkaria, yhteensä kymmenen (!) ryhmää, opettajilta muistoksi saadut kiitokset ja skumppapullo! Paljon kiitoksia Tiilikangas! Toivottavasti tapaamme taas :-)
Lähetä kommentti