Vuosien varrella eA (ennen Antitätiä) ja jA meille on vakiintunut ihan toimiva käytäntö. Kirkonkylän koulua palvelee oma lainauspisteensä (joka oikeasti on ihan hyvä sivukirjasto lapsille, eikä mikään "piste") - samoin Toiviossa. Nuolialan suurta ala-astetta varten on sivukirjasto, joka on jo iso. Hyrsingin koulussa käy Lempäälä-Valkeakosken kirjastoauto. Meillä pääkirjastossa käyvät sekä Naistenmatkan että Kurikankulman koulujen luokat. (Linkitykset sättäävät, joten saatte pärjätä ilman.)
Muistuttelen luokkakäyntien varaamisista joka syksy ja kevät opettajille sähköpostitse, ja tosi nopeasti ja innolla aikoja varaillaankin. Mieluiten oppilaita otetaan vastaan ennen varsinaista aukioloa, sillä se on kaikille miellyttävintä. Ei tarvitse komentaa hiljaisuutta samaan malliin eikä häiritä muita. Saan siis riehua niin paljon kuin haluan... Maanantait on pyhitetty satutunneille, muuten 8.30 -11 saa aikoja joka päivä. Useina päivinä luokkia käy yhden aamun aikana 2-3, mutta välipäiviäkin jää.
Kun kerran olen opettajan puhelimen päähän saanut, en päästä irti ennen kuin ajat on varattu koko syksyksi. Liian helposti unohtuu uuden ajan varaaminen siinä luokkahässäkässä, ja sitten myöhästymisiä tulee väkisinkin. Tällä hetkellä eskarit, ekat ja tokat saavat sakkonsa anteeksi, muut kaivavat kuvetta. Kahden-neljän viikon välein sama luokka pääsee siis päivittämään lukemisensa. Kirjastossa viihdytään iästä ja kirjastomatkan pituudesta riippuen 10 min- 45 min. Sopivasti. Joskus tulee päällekkäisiä buukkauksia ja muuta hässäkkää, mutta lebensraumia on kaikille aina riittänyt. Lippikset menee kyllä helposti sekaisin -ja välillä oppilaatkin.
Jos vain olen työpaikalla, hoidan luokan lainauksen itse. Koska hankin ja huollan ja hyllytän koko lasten ja nuorten puolen, on minulla myös aika hyvä näppituntuma siitä, mitä siellä hyllyssä piilee. Osaan hakea epämääräisemmätkin kuvailut, tiedän aika monen kaniharrastuksen tai ponirakkauden jo ulkoa. Opettajistakin alan oppia ne, joiden luokat saavat lainata myös levyjä, kunhan pitävät niistä huolen. Tai kuinka monta kirjaa ko. open luokkalaiset lainaavat per pää. Ja olen tiukkis niiden mangojen kanssa, joita ekaluokkalaiset haluaa lainata. K 12. Sori. On kivaa suositella, vaikka se selvästi toisia ahdistaakin. Yritän jättää heidät sitten rauhaan ja keskittyä enemmän järjestelemään hyllyjä. Toisia pitää lähestyä reippaasti kysellen, toisia taas ei kannata katsoa kuin sivusilmällä, varovasti.
Opettajat tietävät uskomattoman paljon, vaikka omaa osaamistaan usein vähättelevätkin. Ennen kaikkea heillä on tieto omasta luokastaan ja oppilaiden lukutaidosta ja -mieltymyksistä. Yhdessä on sitten löydetty aarteita vähän vaativammillekin tapauksille.
Yläasteen ja lukion oppilaita ottaisin mielelläni enemmänkin käymään! Nyt vierailut painottuvat siihen klassikko-esityksen valmisteluun, joka kyllä on legendaarista aikaa vuodesta. Tiedättekö, mikä on tosi ohut kirja, jossa on paljon viinanjuontia ja au-seksiä? Näin minä sain myytyä yhden klassikon lainaajalle...
Tai jos ette tahdo osallistua klassikkovisaan, olisi mukava kuulla, miten muissa kirjastoissa käynnit on hoidettu? Tai miltä käynnit oppilaista tuntu(i)vat?
10 kommenttia:
Auts, noudatatteko te tuota K12 - kieltoa? Pitääköhän meidänkin tehdä asialle jotain... Mangat on vain sijoitettu aikuisten osastolle, mutta osaavathan ne penskat sieltäkin hakea.
MerviH
Olisko Juhannustanssit? Yläasteelle ja lukioille olemme tarjonneet räätälöityjä vinkkauksia, eli keskittyneet johonkin määrättyyn genreen, joka sopii luokkien opetussuunnitelmaan. niin tuli kerran luettua pino kauhua ja kummitusjuttuja...
Mervi: Eh, vähän sinne päin :)... Käytännössä ihan ekaluokkalaisille en lainaa ilman vanhempia, koska koulussa lainatut kirjat pysyvät usein pulpetissa. Vanhemmilla ei siis ole mitään tietoa, mitä lapsi lukee. Isommilla en ole niin tarkka. Aika tiukkispipo mä kyllä olen.
Tuima: Hyvä arvaus, mutta vielä ohuempi ja naiskirjailija. Tuota kauhuvinkkausta olen kypsytellyt itsekin, kun nyt sattuneesta syystä satakunta kauhukirjaa alkaa varmaan kohta olla luettuna. Osa on vaan niin pelottavia, etten tiedä, kenelle niitä uskaltaa edes vinkata.
No joo, seitsemässä veljeksessä ei ole kuin viinanjuontia, Kellopeli appelsiinissa taas muistaakseni napataan jotain muuta kuin alkoholia. Mitenkäs Huojuva talo, vai oliko siinä pelkkää perheväkivaltaa...
Mervi ;-)
Et kai tarkoita Onkelin Ilosta taloa?
Kauhuvinkkaus on hyvä idea yläasteella ja lukiossakin, kirjat vaan ovat sitten hieman erilaisia. Tarjoa aihetta opettajille, muistaakseni meillä idea tuli meiltä ja opet tarttuivat siihen hanakasti.
Yläasteella on mennyt hyvin myös Kira Poutasen Ihana meri, varsinkin ysiluokkalaisille. Yksikin opettaja pyytää sitä kirjaa joka luokalle, koska aiemmat lukijat toisilla luokilla ovat siitä pitäneet.
Vielä kouluvierailuista: meillä ne on kirjattu yhteistyösuunnitelmaan, jota päivitetään vuosittain (löytyy Nurmon kirjaston kotisivuilta) Sen mukaan kutsutaan vuosittain tietyt luokat kirjastoon. Lisäksi opettajat tuovat muitakin luokkia, yleensä lainauskäynneille, mutta pyytävät myös opastuksia ja vinkkauksia kirjastossa. Meidän piti aloittaa fantasiavinkkaus 8-luokkalaisille, mutta siitä on ollut minun kiireideni vuoksi pakko luopua. Se on korvattu tänä vuonna kirjallisuusprojektilla, johon kuuluu mm. kaverivinkkausta. Sitäpaitsi pahin fantasiabuumi ehkä alkaa olla ohi (valitettavasti). Mutta ne kerrat kun ehdin sitä tehdä, meni ihan ok. Kauhuun voi toisaalta ottaa mukaan vähän laajemminkin kirjoja. Enemmän meidän koulun äidinkielenopet innostuivat genrevinkkauksesta kuin "tavallisesta".
Genrevinkkaus on helpompi saada upotettua opiskeluihin. Ja oikeasti minusta se tekee myös vinkkaajalle hyvää: saa keskittyä yhteen lajiin ja puhua lämpimikseen jotain yleisempääkin lätinää lajista, vet'' v'hän kaarta klassikoista nykypäivään, jos siltä tuntuu.
Kylläpä sitä viinaa löytyi monesta klassikosta!
Itse heitin pojille käteen Canthin Työmiehen vaimon. Tulipa feminismi-tietoisku samalla.
Tuota genrevinkkausta olen tosiaan miettinyt tälle vuodelle, mutta kiirettä pitää...
IS on ottanut tänään lapsille lainauksen hampaisiin, mangat eivät kyllä listoilla ole mutta Kama Sutra oli ;)
Cairbre: Samaa asiaa lueskeltiin töissä. Tuli vähän kylmä rinki pepun alle... Nouseeko tästä taas yksi sensuuri-keskustelu, jonka jälkeen on tosi vaikeaa tehdä normaali lastenkirjastotyötä pitkään aikaan.
Mikähän siinäkin on, että normaalikeskustelu asioista on liian vaikeaa. Minusta oikeasti noista ikärajoista ja muutenkin järjen käytöstä lapsilainauksessa pitäisi puhua. Mutta ei tuohon lööppityyliin, jossa selvästi haettiin Vastuutonta Kirjastoihmistä. Kuka lapsi oikeasti lainaisi noita romaaneja muuten kuin aikuisen käskystä??
Toivon siis älykästä keskustelua asiasta!!
Lähetä kommentti