lauantaina, syyskuuta 06, 2008

Muuli???

Kirjoitin yhtä juttua, ja näpytellessäni iskusanaa "hybridikirjasto", hätkähdin.

Hybridi. Wikipedian mukaan: "Eläinmaailmassa hybridi on kahden eri lajin risteymä. Esimerkiksi muulin vanhempina on hevonen ja aasi. Yleensä hybridit eivät kykene samaan elinkelpoista jälkeläistä, tosin muuli on joskus saanutkin."

Sinänsä minulla ei ole mitään muuleja vastaan. Päinvastoin. Muulit ovat hyviä kuormajuhtia, jotka tyynesti ja rohkeasti kantavat oman ja muidenkin taakat. Ne tyytyvät vähään ja tulevat toimeen sellaisella ravinnolla, jota päin muut eläimet eivät vilkaisisikaan.

Onko tämä se kuva, jonka tahdomme kirjastostamme antaa julkisuuteen? Vai se todellisuus, jossa nykyisin elämme? Teemme kaikkien hommat, palkaksi saamme jämät eikä kehitystä tapahdu, koska olemme steriilejä?

Tietenkin hybridejä löytyy myös autoista ja muusta teknologiasta, jossa yhdistellään useita eri voimanlähteitä tai käyttötekniikoita.

Minuun vetoaa enemmän ajatus kyborgikirjastosta. Se metafora yhdistää hienosti sekä koneen, tiedon, ihmisen ja kokemuksen. Kyborgi on nimitys subjektille, joka populaarikulttuurissa on yhdistelmä ihmistä ja konetta. Sen voi ymmärtää myös moninaisemmin siksi infrastruktuuriksi, jonka avulla ihmiset toimivat keskenään, ovat yhteydessä toisiinsa ja ottavat paikkansa subjekteina yhteiskunnassa. Feminismi on kiinnostunut kyborgista metaforisena toimijana, joka ei ole pysyvä tai oleva, vaan jatkuvassa muutoksen tilassa ja uusille määrittelyille ja olemisen muodoille valmis.

Eikö kirjaston rooli ole osaltaan haastaa vanhaa ja sen vallan muotoja, tuottaa uutta ja organisoida uudeelleen? Sekoittaa rajaa asiakkaan ja asiantuntijan välillä, antaa tilaa sähköisen ja fyysisen tekstin yhteydelle? Luoda yhteyksiä ihmisen ja dokumentin välille, tuottaa tietoa, joka on enemmän kuin sen tuottajien summa. Kyborgikirjasto käsittää sekä työntekijät, asiakkaat, kirjat, tietokannat kuin niiden toiminnatkin. Se ei ala eikä lopu, sen kehitys ei pysähdy eikä sen moninaisuutta voi kahlita vallanpitäjien toimesta.

Ei hylätä säilyttävää, sivistävää ja opastavaakaan kirjastoa, mutta annetaan kyborgille edes pikkusormi!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä voisin huoletta luovuttaa oikean käteni kyborgikirjastolle. :)

Täkäläinen kyborgi yrittää kovasti tavoittaa ramkin opettajia ja opiskelijoia vaihtelevalla menestyksellä. Mutta ei luovuteta. Olen varma siitä, että kaavailemani blogiyhteistyö opetuksen ja tietopalvelujen välillä räjäyttää pankin.

Mitäs Pirkkalaan näinä päivinä? Huomaan, että olet ahkera bloggaaja. Kadehdittavaa.

antitäti kirjoitti...

Anu: Blogiyhteistyö kuulostaa todella hyvältä, ja toimiessaan kaikkia hyödyttävältä toiminnalta!

EI luovuteta! Kyborgitäti iskee jälleen :)!