maanantaina, syyskuuta 01, 2008
Elämäni rakkaus
(kuva CC-oikeuksin täältä, Pieter Morlionin taiteilemana)
Pirkkalan kirja-arvostelut siirretään blogimuotoon, ja sitä varten olen kolunnut kirjoittamiani nuortenkirjojen arvioita läpi. Ne pitää asiasanoittaa. Listasta löytyy jännitystä, kauhua, toimintaa, historiaa, ahdistusta, alkoholia, raskauksia ja fantasiaa.
Missä on rakkaus?
Enkö ole lukenut nuorten rakkausromaaneja? Miksen? Nyt kaipailen vinkkejä, onko niitä edes olemassa? Perussarja-tauhka ei kiinnosta, vaan tahdon jotain erilaista. Kaunista tai härskiä, pilvilinnoja tai arkea. Vinkatkaa mulle romantiikkaa!
Lisäksi olen kirjoittanut yhden jutun, jossa päähenkilö on kirjastonhoitaja. Jäin miettimään, millaista olisi olla naimisissa toisen kirjastonhoitajan kanssa. Ensimmäkseksi tuli mieleen arkistoidut lapset, luetteloidut sukkahyllyt ja aakkostetut mausteet. Olen stereotypian uhri. Pussailua hyllyjen välissä? Pitkiä katseita tietopalvelussa?
Tiedän opiskeluajoiltani ainakin yhden kirjastonhoitajapariskunnan olemassaolosta (vilkutus, jos tunnistatte!).
Kauhupainotteinen elämäni tarvitsee kunnon lemmekkään buustauksen, jotten ala kasvattaa kulmahampaita. Ai niin, onneksi on Houkutus! ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Mielenkiintoinen kysymys nuorten rakkausromaaneista.. Kai niitä on ja jos ei suoranaisesti rakkausromaaneja, niin ainkin monissa kirjoissa vilahtaa romantikkaa, esimerkiksi Jukka Parkkisen kirjoissa tai Isabelle Allenden Petojen kaupunki-kirjassa. Ovat varmaan tuttuja sinulle? Myös klassikkoromaanit tyyliin Pikku naisia sisältävät romantiikkaa. Itse luin pahimpaan romantiikan nälkään Anni Polvan rakkausromaaneja. Olin tuolloin 12-vuotias. Pikku kotikyläni tiukka kirjastonhoitaja ei antanut minun lainata niitä omalla kortillani, joten lainasin niitä äitini kirjastokortilla. Kummallista kaksinaismoraalia. Kirjoitin kunnanjohtajalle moisesta epäkohdasta ja sen jälkeen sain lainata kirjoja omalla kortillani.. Kunnanjohtajalla oli varmaan hauskaa kirjettä lukiessani...
Sarjakuvien puolelta oma suosikkini mahtaa olla Rumiko Takahashin "Maison Ikkoku". Se on saippuaooppera-henkinen romanttinen komedia, jossa elämänsä suuntaa etsivä opiskelijapoika rakastuu itseään hieman vanhempaan leskinaiseen, jonka on vaikea päästää irti entisen miehensä muistosta. Lopputulos on selvä jo ensi metreiltä asti, mutta homma toimii silti yli 1000 sivun verran - välillä loistavasti, välillä vähän heikommin.
Lisäksi vähän vakavampien ja ehdottomasti surumielisempien rakkaustarinoiden puolelta mieleen tulevat Pauli Kallion ja Mika Lietzenin "Kukkakauppiaan onnenpäivä", Craig Thompsonin moderniksi mestariteokseksikin sanottu "Blankets", Jeffrey Brownin ns. tyttöystävä-trilogia (suomennettu "Haparointia", lisäksi "Unlikely" ja "AEIOU - Any Easy Intimacy") sekä Joann Sfarin "Vampire Loves".
Ja on sitten tietysti Charles M. Schulzin mestarillinen "Tenavat", joka on täynnä onnettomia rakkauksia: Eppu ja Salli, Tellu ja Amadeus, Jaska Jokunen ja Pieni punatukkainen tyttö, Piparminttu-Pipsa ja Jaska...
Katilein: Heh, hauska tarina tuo kunnanjohtaja-episodi! =)
Lisätään vielä edelliseen, että noista mainitsemistani sarjakuvista kaikki taitavat olla kyllä vähän aikuisempaan makuun suunnattuja lukemistoja - tosin "Maison Ikkokusta" uskon ja osin tiedän pitävän myös teini-ikäistenkin.
Pakko suositella: Olssonin ja Jacobssonin Emanuel-sarjan eka osa. Jokseenkin hillitön.
Ja sori, jos äskeinen ehdotukseni kuuluu luokkaan perussarjatauhka. Itselleni se edusti kyllä jotain muuta.
Sarjakuva-antologia "Tarinoita ensirakkaudesta" purree nuoriin aikuisiin. Ei ehkä aivan hihittelyikäisille...
*Huokaus*
Olen monesti toivonut, että olisi kiva vaihtaa jonkun romantiikka-asiantuntijan kanssa kirjastoa joskus muutamaksi päiväksi. Minä vinkkaisin omia juttujani ja se romantikko tuplaisi paikallisten kauppojen Nessu-pakettien myynnin täällä Hollolassa.
Ssanokaa nimittäin tasa-arvosta mitä sanotte, mutta jos minä tällä pärställä kiipeän lauteille heittämään romantiikka-settiä teininuorille, niin luokassa on enemmän hirnuntaa kuin Finlandia-raveissa...
markku-setä
Melissa Marr: Ilki ihana. Okei, on tungen tämän oikeasti tänne keijufantsun takia, mutta rakkaus on keskeisenä teemana. Tosin vähän varauksella tätä "suosittelen", sillä kirjan vähäinen seksiosuus on aika kummasti pohjustettu. Mutta rakkautta löytyy kyllä.
Neil Gaimanin Tähtisumua. Tyrsk. *Niisk* Ehtaa vanhanaikaista maailmojen rajat ylittävää itkettävää ihanaa romantiikka.
Ja "Sininen linna" (Montgomery), joka satavarmaan uppoaa ainakin varhaisteineihin tyttöihi, joilla on ulkonäkökompleksi ja kiinteä luontosuhde (who, me?).
Kiitos kovasti kaikille vinkeistä! Nyt on varauksessa ja etsinnässä monenmonta pusu-itku-rakkauskirjaa.
Katilein: Mahtava juttu!! Malliesimerkki siitä, kuinka naisviihteen lukijat ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja kapinallisiakin :)!
Matti: Kuinka arvasinkaan, että sulta tulee sarjisvinkkejä. Pitänee käydä Lukonmäen kirjastossa...
Jukka: Ei ole tauhkaa. Enkä ole lukenut. Joku muukin on kehunut tuota kovasti - lukulistalle pamahti!
Kruiser: Tuo albumi kaivettiin varastostamme. Voisi melkein olla vinkkausainesta... Kiitti!
Markku-setä: I hear you ;).
Inkeri: Olen pidellyt tuota kirjaa kädessäni muutaman kerran, mutta kotiin asti se ei ole päässyt. Nyt pääsee!
Jenni: Kiitos Gaiman-vinkistä. Mulla on Neil-sedästä sellainen kauhufiilis Coralinen takia, etten olisi osannut ajatellakaan tuota.
Kyllä rakkaus on ihanaa :)!
Salla Simukka: Kun enkelit katsovat muualle ; Minuuttivalssi
Tuula Kallioniemi: Lätkässä
Erlend Loe: Maria & José
Annina Holmberg: Punainen kyynel
Joann Sfar: The Professor's Daughter (sarjakuva)
Tämä on myös aivan ihana:
http://www.pienikarhu.fi/valituntirakkautta.htm
Nuorten / nuorten aikuisten rakkautta sisältäviä romaaneja... Mieleen tulee äkkipikaisesti seuraavat (joista osa on varmasti erittäin tuttuja Antitädille):
-Pikku naisia (jatko-osineen)
-Anna-sarja
-Anu Jaantilan neliosainen sarja, johon kuuluvat kirjat Jenkkivuosi, Dear Sanna, Love Sam ja Sanna ja Sam - forever? (tätä tuli runsaasti kulutettua yläasteella ja lukiossa)
Ilki ihanan minäkin kannoin kotiin teidän suosituksestanne. Ja olihan se ihana. Ihanaa myös se, että tällä viikolla olen lukenut enemmän fantasiaa kuin ikinä, kokonaista kaksi kirjaa. Toinen oli Maan kätkemät. Hyvä sekin. Olenko nyt menettämässä otteeni, kun luen kaikista puheista huolimatta fantsua.
Ilki ihana menee nyt mieheni yöpöydälle. Katsotaan mitä todellinen fantasialukija siitä sanoo.
Lähetä kommentti