Pirkkalaan rakennetaan uutta kirjastoa (jeejeejee), ja olemme päässeet mukaan suunnitteluun äärimmäisen hyvin. Siinä törmää outoihin asioihin.
Miten suunnitella lastenosasto, jossa näkee joka paikkaan ja pystyy valvomaan kaikkia. Samalla sen on oltava suojainen, eikä yksityisyyttä saa pilata. Pysyykö kaksivuotias piparituolilla? Kuinka pitkät ovat puolitoistavuotiaan jalat? Kuinka kyykkyyn voi aikuinen mennä etsiessään lastenkirjoja? Näkyykö kuola lasi-ikkunoissa puhdistuksen jälkeenkin? Miksi matohyllyjen hyllyleveys on eri puolilla erilainen? Miksei netistä löydy helposti neulottuja Star Wars-hahmoja?
Päivääkään en edelleenkään vaihtaisi pois!
2 kommenttia:
Rakentakaa kaikki hyllyt yksisuuntaisesta peilistä. Täten lastenosastolla vierailevat isät voivat tarkistaa kirjahyllyistä onko meikki hyvin ja äidit voivat tarkistaa, että Rolex näkyy kunnolla ranteesta. Bonuksena pääsette kurkkimaan mitä ne asiakkaat puuhailevat siellä hyllyjen takana.
Muihin kysymyksiin voin vastata, että puolitoistavuotiaan jalat yltävät maahan asti ja isokin kirjastotätisetä nörtyy konttaamaan tiukan paikan tullen (tai lastenosastolla hyllyttäessään). Kuola näkyy ainakin Murmanskissa lasi-ikkunoissa ennen ja jälkeen puhdistuksen jälkeen ja matohyllyjen leveys on myös tälle Chewbaccalle suuri mysteeri. Helposti neulottuja Star wars -hahmoja taas ei löydy netistä(kään), koska niiden neulominen on vaikeaa.
Olkoon voima rakentajienne ja suunnittelijoidenne kanssa.
Kiitos rakas Markku-setä vastauksestasi! Tästä lähin osoitan kirjeeni aina suoraan Kirjastontätisedän lepotuoliin :)!
Kunhan sormeni taipuvat, Hollolaan matkustaa neulottu silmämuna kiitokseksi!
Lähetä kommentti