Meille nimittäin saapui tänään Mörkö. Se asuu sohvan alla, ja murisee joskus hiljaa. Se on musta ja karvainen, sillä on hirmuiset kynnet ja terävät hampaat. Mörkö syö lihaa sen eri muodoissa, ja vaanii meitä öisin näyttäen...
...tältä!
Mörön oikeat mittasuhteet näkyvät paremmin tässä:
Se on pieni.
Ammatti-identiteettini löytyy vähitellen. Kissa ja neulepuikot omistan, nutturassa on vielä tekemistä. Hyssyttelysormi on kunnossa.
11 kommenttia:
Voi, onpas vallan ihastuttava Mörkö! Ei aivan kaikkein pelottavimmasta päästä ;)
No nyt on todella pitelemistä, etten heittäydy lattialle ja ryhdy kovaäänisesti vaatimaan omaa Mörköä, heti :)
Voi miten söpö! Omat pojat tuntuvat jo jättiläisiltä...
Voi miten IHANA Mörkö! Tuommoisissa on muuten sekin hyvä puoli, että erityisesti kovasti kauhua luettuaan yörapinoita ei tarvitse säikähtää - "Kissa se vaan siellä..."
Haluat varmasti vinkin upouudesta suomalaisesta dekkarista, jonka päähenkiklö on kirjastonhoitaja!
Essi Aro: Pimeässä kasvaneet.
Ole hyvä.
Mörkö on hassu, ja kyllä sä sen nutturankin vielä saat... niitä on semmoisia irtolisäkkeitä...
Mitään hyssyttelysormea, lentävän luudanhan sä tarvitset... Onnea uuden Mörkön kanssa! Kirjasi saapui äskettäin meillekin - en ole ehtinyt vielä tutustua, mutta tuhdilta paketilta näytti. Onnea vaan siitäkin hyvästä!
I H A N A! Ei kai tuohon voi muuta sanoa.
HUI! Varmaan tosi pelottava.
Pientä kissanpentua pelottavampi olento on vain keltainen ankanpoikanen, jonka pahuutta huokuvaan rujoon olemukseen kiteytyy kauhujen merestä kumpuava muinainen pahuus ja Maailmojen Tuhoajan pysäyttämätön voima... aarhg! Cthulhu! Shub-Niggurath!
Voi kun on söpö katti, melkein yhtä söpö kuin omani. Miksiköhän muuten suurin osa kirjastonhoitajista on kissaihmisiä?
Söpönen pikku Mörkö! Meidän Sampsakin on jo niin iso, vaikka on vain 4 ½ kuukautta.
Lähetä kommentti