Kun maksaa laskuja nettipankissa ja huomaa saldon hilautuvan kohti miinusta, sitä esittää pienen toiveen.
Kunpa vaalilupaukset kävisivät toteen. Kunpa hoitoala saisi lisää palkkaa.
Hoidan kirjastoani niin kovin suurella kutsumuksella.
Kunpa vaalilupaukset kävisivät toteen. Kunpa hoitoala saisi lisää palkkaa.
Hoidan kirjastoani niin kovin suurella kutsumuksella.
"Kirjastonhoitaja
Muu kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu kirjastonhoitaja, jolla on
kelpoisuusehtojen mukainen pätevyys.
Peruspalkka
02KIR030
Kalleusluokka I 1 722,67 €
Kalleusluokka II 1 692,80 €"
Kalleusluokka II 1 692,80 €"
(KVTS 2005-2007)
17 kommenttia:
Kirjastoalalla on surkeat palkat, se on totta.
Siitä huolimatta ja viran puolesta: terveydenhuoltoala on hoitajapulan vuoksi kriisissa, joka eläkeköitymisen ja väestön ikääntymisen vuoksi pahenee pahenemistaan jos palkkoja ei hoideta kuntoon.
Moi Hiipinä! Aloinkin jo odotella, eikä kukaan suivaannu postauksestani :).
Joo, ruumiita ei meillä pelasteta samaan malliin kuin sairaalassa. Henkiä ehkä?
Vastakkainasettelua en haluaisi, koska samassa suossa tarvotaan.
Ja entäs opettajat sitten... Mutta minusta kirjastoalan korkeakoulutetut ja elintärkeät ihmiset ovat aivan järkyttävässä palkkakuopassa.
Melko outoa on, että yleisessä keskustelussa asetellaan näitä heikkoliksaisia naisia vastakkain, kun pitäisi siirtää katse joihinkin muihin suuntiin. Kun esim. "tasa-arvotuposta" on puhuttu.
Äh, en mä haluakaan kirjastontädiksi. Nykyiselläkään liksalla tuu toimeen.. Hmpf.
Kyllähän tuo palkka riittää yhdelle ihmiselle, mutta ihmettelen miten kollegat tulevat toimeen kun joutuvat elättämään sillä rahalla vielä perhettä.
Kaura: NIIN totta! Riipii kovasti, kuinka tässä(kin) asiassa on sopimuspöydässä hoidettu asiat niin, että naiset on taistelemassa muruista. Ja sitten sanotaan, kuinka epäsolidaarisia naiset ovat toisilleen. Argh!! Jotkut ne aloittaa alkukesästä viidentoista prossan korotuksilla ja on sitä mieltä, että maltillisesti meni. Ja se prosentti on isommasta palkasta enemmän kuin pienestä, sanoo Antitädin matikkapää. Nih.
Makepeace ja Librarian: Kyllähän tuolla elää. Enemmänhän kunnat *saavat* maksaa, ja itselläni on jonkin verran isompi palkka.
Jotkut hehkuttavat, kuinka ilta- ja lauantailisät nostavat palkkaa. Kaivoin esiin palkkakuitin viime tammikuulta (sattui ekaksi käteen).
Lauantaikorvaus: 18,34 euroa
Iltatyökorvaus: 7,60 euroa.
Kaura: opettajien keskipalkka alkaa kumminkin kolmosella (vaikkei kaikki niin hyvää palkkaa saakaan toki), joten he eivät (lastentarhanopettajia lukuunottamatta) ole kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisten joukossa.
Vastakkainasettelua synnyttää kunta-alan neuvottelujärjestelmä, joka toivottavasti nyt uudistuu. Kunta-alalla homma menee valitettavasti niin, että miehet onnistuvat nykyisen järjestelmän puitteissa torpedoimaan pelkät naisille suunnatut korotukset järjestään. Niin kuin nytkin on käymässä: hoitoala taisteli hallitusohjelmakirjauksen ja kuntatyönantaja levitti hallituksen rahat tasan kaikille, myös miesvaltaiselle tekniselle alalle.
Juu, tuo iltakorvaus on suorastaan mauton vitsi.
Mutta en jaksa uskoa että kirjastolaisten palkkoihin tulee koskaan reiluja korotuksia. Kunnan päättäjille kirjastot ovat vain yksi piinaava rahareikä joka ei tuota mitään mille voisi helposti laskea rahallisen arvon. Miten lasketaan euroissa sivistystä, elämyksiä, elinikäistä oppimista?
Hiipinä: amen!!
Librarian: Puhut viisaita. Eikä kukaan varmaankaan ole kirjastoalalle hakeutunut takoakseen taaloja ;). Itse olen ammattini valinnut tietoisena palkasta - ja myös niistä muista hyvistä puolista. Olen ajatellut, että joka kuukausi maksan korvauksia siitä, että saan tehdä just mulle sopivaa työtä.
Ei se silti tarkoita, että hyväksyisin tilanteen tai etten lähtisi barrikadeille palkkaneuvotteluaikaan!
Ikiaikaisena kirjastonhoitajattarien ihailijana pidän sietämättömänä sitä, että saatte niin huonoa palkkaa. Kirjasto sentään on sivistyksen kulmakiviä.
Yhteiskunta on olevinaan sivistynyt, mutta rahan barbaria täällä vallitsee, kun sivistyskoneenhoitajaa näin niukasti palkitaan ja paperikoneenhoitaja saa kaksin- tai kolminkertaisen palkan.
Kieroutunut on tämä tilanne, jossa pienituloiset naiset joutuvat keskenään riitelemään korotuksista. Asetelman pitäisi olla toisenlainen, koska jossain toisaalla ne isot rahat liikkuvat heti, kun palkollinen hieman eväänsä heilauttaa - tai kuuluu nimellisesti johonkin johtokuntaan.
Mä en löytänyt open keskiansioksi kolmosella alkavaa lukua (enemmänkin liikuttiin luvuissa 2600-2800), mut ehkä, jos kaikki lisät ja erikois-ihmeopet ja reksit ja muut ovat mukana, tämä toteutuu. Oma liksani on todennäköisesti lähempänä kahta tonnia kuin kahta ja puolta, kun joskus pääsen duuniin asti.
En tosin ota minkäänlaista kantaa opettajien palkkaukseen, kun en ole perehtynyt. Sen tiedän kumminkin, että kirjastolaiset ovat varsin syvässä kuopassa!
Uusi sopimus tuottanee opettajille noin 400 euron palkankorotuksen.
Kaura: Kuntatyönantajan www.kuntatyonantaja.fi sivuilla on keskimääräisiä palkkoja, joita voi katsoa ammattinimikkeittäin. Kävin pikaisesti katsomassa niin pelkästään "Opettaja"-nimikkeellä palkka alkaa kolmosella.
Keskipalkka on toki ongelmallinen käsite, kun ei sitä oikeasti kukaan saa, vaan se muodostuu ihan kaikkien palkkojen ja lisien jälkeen.
Mutta toisaalta: minä saan toimittajana enemmän kuin toimittaja keskimäärin saa.
Jeps, Hiipinä, kävin katsomassa kuntatyönantajalla ja selasin monia muitakin lähteitä, mutta kun en päässyt OAJ:n tilastoihin käsiksi, en edelleenkään koe tietäväni tarpeeksi. Kuitenkin luotettavan oloisista lähteistä löytyi tämmöinen alle kolmen tonnin keskipalkka. Kuntatyöntantaja on vain yksi opettajien työllistäjistä. Tuo "opettaja" oli mielestäni erittäin mystinen kohta tuolla tilastoissa ja kiinnostaa, mikä se semmoinen on.
Opettajien palkasta: Luokanopettajilla on kaiketi kehnompi alkupalkka kuin esimerkiksi aineenopettajilla, ja lukiossa taas aineenopettaja käsittääkseni tienaa enemmän kuin peruskoulussa. Ja eri aineiden opettajilla taas on erilaiset opetusvelvollisuudet eli samoista opetusviikkotunneista maksetaan eri tavalla - mikä tietysti johtuu siitä, että esimerkiksi äidinkielenopettajat joutuvat käyttämään muiden aineiden opettajia enemmän aikaa iltatöihin, siis kirjoitelmien korjaukseen ynnä muuhun vastaavaan se elämä pääosin kuluu.
Kyllä lukion äikänopen bruttopalkka nousee kolmen tonnin tietämille, kun mukana on ylitunteja, ryhmänohjaajuutta, palvelulisää (tai ikälisä)ja vielä jotain lisäsälää työtehtävissä - nyrkkisääntöjä kuitenkin on, että sen peruspalkan (tilinauhassa näköjään 2400 e) päälle tulevat lisät (palvelulisiä lukuun ottamatta) pitää ansaita hiellä ja verellä, eli opettajan ei kannattaisi tehdä ylitöitä (siis ottaa kursseja yli opetusvelvollisuuden), niistä kun maksetaan vähemmän kuin perushommista, koska mitään ylityökorotuksia ei näissä hommissa tunneta. Ja aika paljon ylimääräistä ja perin aikaaviepää hommaa ilmantuu aina muiden töiden ohessa tehtäväksi ilman erillistä korvausta, kun virkaehtosopimus sellaisen mahdollisuuden työnantajalle jättää.
En minä silti tätä työtä mihinkään muuhun vaihda (kun en ole saanut vielä ketään vaihtamaan, buhuu...).
Ottamatta mitenkään kantaa siihen kenen tulisi saada minkäkinlaisia korotuksia:
Tuohon hoitajien palkka ylös -> riittävästi työvoimaa kommenttiin haluaisin heittää vastakommentin:
Tällä hetkellä (nykypalkalla) hakijoita on moninkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Johtopäätös (kuten nikke knatterton sanoisi): hoitajia ei saada enempää palkankorotuksella. Sen sijaan ilman palkankorotusta aloituspaikkoja lisäämällä työntekijöitä olisi yli oman tarpeen.
Taasen aineenopettajissa kun katsotaan niin esim. Jyväskylässä haki kemian opettajaksi 15 aloituspaikalla 6 opiskelijaa. Samaan aikaan väkeä häipyy opettamasta perusteena tehtävän vaativuuteen nähden liian pienet palkat.
Esim. rakennusalaan nähden molemmilla liian pienet palkat
Lähetä kommentti