En tiedä, palveleeko tämä päättäjiä vakuuttamalla meidän huhkivan hurjasti töitä tai veronmaksajia heidän päästessään kurkistamaan Teh Takahuoneeseen, mutta minusta on ainakin kivaa lukea, mitä muissa kirjastoissa tehdään. Stalkkeri luontojaan kun olen.
Tiistaina 31.1. olin menossa iltavuoroon, mutta heräsin jumalattomaan aikaan nakkaamaan autolla kanssavinkkarin koululle, johon pääseminen oli haasteellista kahden ison kirjalaatikon kanssa. Vinkkaus meni kuulemma hienosti, ja olin aika hyvä ihminen -fiiliksissä! *silitapu, Reetta!!*
Rässin räävitöntä vauhtia takaisin kotiin ja kääriydyin uudestaan peittoon. Heitin mp3:een Almondin Naakkakesän englanniksi, koska se on jäänyt lukupinoon roikkumaan ja epäilen vahvasti sen kuuluvan ennemmin nuoriin aikuisiin kuin varsinaisiin nuortenkirjoihin. Kymmenessä minuutissa totesin olevani oikeassa - ja syvässä unessa.
Puoli yksitoista kömmin kahvipannun luokse ja lähetin sähköpostia parille kirjailijalle. Inuin juttuja IBBY Finlandin Virikkeitä-lehden ekaan numeroon, jonka toinen toimittaja olen. Aikataulu oli ammattitaidottomuudestani johtuen hyytävä, mutta molemmat vastasivat heti myöntävästi. En jaksa lakata hämmästelemästä kotimaisten la-nu -kirjailijoiden jaksamista ja intoa, kun kyseessä on jakaminen, osallistuminen ja innostaminen. Ilman heitä me emme olisi mitään. Sinänsä hauskaa, että toisen kirjailijan kirjasta tulen puhumaan helmikuun lopussa Tampereen kirjaston Aslakin päivän kirjakutsuilla, toisen taas Raisiossa Vaski-kirjastojen järjestämässä Tarinatornadossa maaliskuussa.
Lueskelin koneelta muiden kirjastolaisten päivistä keittäen samalla raivokkaasti kypsäksi parsakaalia. Keittiöni muistutti jostain syystä muutenkin ihan tyttöjääkaappia: turkkilaista äijä-jogurttia, cantaloupe-melonia, appelsiini-tyrnikiisseliä. Onneksi evääksi lähti vain kananuggetteja, suolapähkinöitä ja sukkaneule.
Myöhästyin töistä puolisen tuntia (mikä on ilmeisen yleistä, kun LibDayn juttuja lukee...), mutta edellisenä iltana teinien Facebook-tilien kaappauksen ja siitä seuranneen rakkausdraaman selvittäminen oli heittänyt tunnit plussalle. (Myöhemmin illalla vakuuttelin toiselle osapuolelle toisen viattomuutta ja pidän heille peukkuja <3). Työpäivä on aloittava sähköpostilla, koska siellä on usein nopeaa toimintaa vaativia viestejä. Nyt ihanansuloinen yläkoulun äidinkielenopettaja oli tehnyt käsittämättömän työn aikatauluttaessaan maaliskuussa olevan kirjallisuusviikon ohjelman luokat, valinnaisaineet, yo-kirjoitukset ja lähes 700 oppilasta huomioonottaen. Näytä mulle kieltä! onkin työllistänyt viime aikoina kiitettävästi, kun kuuden päivän esiintyjät palkkioineen, aikatauluineen kaikkineen on kaatunut niskaan. Nyt näyttää siltä, että meillä on kivaa viikon ja yhden päivän ajan: teatteri-impro-ryhmä Uusi Kattaus, mun ja Lempäälän Gretan genrevinkkausta, mu-pe-vinkkausta Hervannasta, Pauli Hanhiniemi, Marianna Leikomaa ja Salla Simukka. Mainitsinko Pauli Hanhiniemen? Ja sen, että yhtenä kuulaana maaliskuisena aamuna minä istun autossa sen pihassa ja
Tiistaisin tulee kirjalähetys BTJ:ltä, ja se on vähän kuin joulu. Sen lisäksi oli kaksi ISOA pakettia MINULLE!! Kustantajat olivat saaneet arvostelukappale-lähetykset toimimaan, ja esitin performanssin: "KIRJAstonhoitaja saa KIRJOJA", joka huvitti työtovereitani kovasti. Minä olen ihan hyvä tanssimaan iloisena, ja kolmisenkymmentä kirjaa tekee minut hyyyyyvin iloiseksi.
Tuttava kyseli Arena-kuulumisia sähköpostilla, kyselin omilta kontakteiltani ja sain juuri sellaisia vastauksia kuin odotinkin. Lähetin uuden viestin kysyäkseni, mistä näistä saa puhua ääneen :p. Sähköpostilla suunniteltiin alustavasti myös parin tuttavan kanssa vinkkauskoulutusta syksyksi Tampereelle, Vinkkariyhdistystä ja kirjastoa tasapuolisesti kupaten. Kahtellaan...
Olen mukana PIKI-kirjastojen nuortensivujen tekijäkunnassa, ja lähetin muutaman kirjan id-numerot eteenpäin lisättäväksi uutuuslistaan. Huomenna pitäisi olla kuusi aineistovinkkiä valmiina, aiheena Oma napa. Hih hih. Se ideointikokous oli aika hauska.
Kirjoittelin muun ohessa lisäyksiä Virikkeitä-lehden juttuuni vuoden 2011 lasten ja nuorten sarjakuvasta ja lähetin sen peer review-kierrokselle sarjakuvaviisaalle ystävälle. Kiireessä tuli eteen myös Vuoden lainaajan valinta. Mielessäni oli kaikin puolin loistava ehdokas, joka on vielä edustava ja hauskakin, ja iltapäivällä kuulin hänen pääsevän tilaisuuteen ja ottavan tittelin ilolla vastaan. Iloinen asia :)!
Iltavuoro päättyy neljään asiakaspalvelutuntiin. Vuorossa oli kiukuttelevia lainausautomaatteja ja sitkeiden uudelleenkäynnistysten ilta. Normaaleja kysymyksiä, suosituksia, varauksia ja ihan tuore vauva, jonka äidille etsin raskausaikana nimikirjoja. Nyt sain kuulla lopputuloksen palvelustani. Hyvä valinta ja söpö isovelikin vielä. Teinit olivat hyytyneet hoodeille pakkaseen ja muutenkin ilta oli suhteellisen hiljainen.
Kahvitauolta palatessani kuulin, että minua oli kyselty. Salissa odotti kaksi nuorta miestä, joista toinen kehui kirjaston pyörätelineiden levyjarruystävällisyyttä(!!)ja toinen esitteli uudet hammasrautansa. Kommenttini: "Eihän niitä oikeastaan edes huomaa", oli selvästi suunnattu väärälle sukupuolelle, sillä poika näytti pettyneeltä. Yritän muistaa seuraavalla kerralla kehua rautaista hymyä ja vinkata Bondia.
Illalla vielä muutama lehteen liittyvä sähköposti, sarjisjutun korjailua ja Dexteriä devarilta. Olen vinkannut Lindsayn dekkareita kasiluokkalaisille, ja haluan tietää meneekö sarja samaan suuntaan kirjojen kanssa. Juuri ennen nukahtamista puolikas Supermarsu ja yöksi jälleen Naakkakesä korviin.
Kokonaisvaltaista kirjallisuuselämää.
2 kommenttia:
Sun päivä vastaa yhtä viikkoa tai kuukautta muilla :). En ollut edes huomannut mitään Library Day -juttua. Tätä oli kiva lukea. (Ja Hanhiniemi, IIIK! Mainitsit Paulin aivan liian harvoin.)
Pauli-päivästä sinun täytyy ehdottomasti blogata. (Jotenkin tunnen itseni matchmakeriksi :D)
Lähetä kommentti