lauantaina, syyskuuta 18, 2010

Lady Domina

Tämä on kirjastoblogi. Tiedoksi niille, joiden hakukonerunous-kokeilut heittivät otsakkeen perusteella tälle sivustolle ja joilla on muita hyviä odotuksia.

Edit: Osa jutusta on fiktiivistä, osa liioiteltua ja osa hypoteettista. Jos joku tunnistaa tekstistä itsensä, hänen tulee häpeämän.

Uudessa kirjastossa on uusia tiloja ja tapoja. Vanhoista ongelmista jotkut jäivät vanhaan taloon, toiset korostuvat entisestään. On aika uusia säännöt. Minä en ole sääntö-ihminen, mutta ilkivaltaiset, suttuiset anarkistit istukoon omassa olohuoneessaan – minä puolustan omaani.

Syöminen. Ehkä tyrmistyttävin kokemukseni vuosien takaa on asiakas, joka kaivoi grillatun broilerin esille istuessaan tietokoneella ja söi hyvällä ruokahalulla. En pystynyt puuttumaan tilanteeseen mitenkään. ”Anteeksi, mutta voitteko laittaa kananne pussiin” ei vain tullut suustani luontevasti. Nyt kirjastoa vastapäätä on pikkugrilli. Uusi muoti on hakea sieltä makkaraperunat ja tulla niiden kanssa kirjastoon. Ulkona on kylmä ja kurkkusalaatti näyttää nätiltä näppiksellä.

Johtopäätös: Koneiden läheisyydessä ei syödä eikä juoda. Muualla menee ehkä banaani tai pillimehu ilman, että hyökkään niskaan, mutta jätskin kanssa on turha yrittää lastenosastollekaan. Neiti, huomenna uudestaan.

Vessat.
Minua jaksaa hämmästyttää, kuinka kaksivuotias osaa käydä vessassa mutta moni sitä vanhempi ei. Vessassa on oma kalusteensa kaikelle, mitä siellä on tarkoitus tehdä. Niitä ei tule sekoittaa toisiinsa. Käsipaperi runnottuna putkentukkeeksi ei toimi, kapakassa on kivempaa nauttia alkoholia. Saippualla pestään. Ehkä minulta vielä kuitenkin irtoaisi tätimäinen hymy nuorelle parille, joka aikojen alussa livahti yhteisvessakäynniltä punoittavin poskin. Ei kannata kokeilla.

Johtopäätös:
Meistä olisi tympeää siirtyä lukittuihin vessoihin ja avain-systeemiin, mutta se voi olla edessä. Höh.

Älämölö: Kirjastoon kuuluu normaali ääni ja puhe. Normaalin määrittelee se, joka istuu tiskissä. Se, jolla on salasana tietokoneiden peitto-ohjelmaan, on jumala. Yhdellä koneella istuu yksi ihminen – mahdollisesti yhden kaverin kanssa. Useampi johtaa huomautukseen, puhutteluun ja poistamiseen. Yhtään porttikieltoa en ole vielä jakanut, kynnys on olemassa mutta ei niin korkea, ettei keski-ikäisen kirjastonhoitajan polvi vielä sille nousisi.

Johtopäätös: Jokainen ikäkautensa mukaisesti. Lapsille vähän slackia juoksemiseen, teineille rajojen kokeiluun, vanhuksille äänenkorottamiseen. Suora päänauonta kenelle tahansa, kiusaaminen tai ilkivalta - ei kiitos.

Pallit.
Minun pallini vietiin pois. Ne ihanat värikkäät. Ei se, että niistä rakennettiin linnoja, majoja, istuimia, niille stage-daivattiin ja niitä pidettiin pomppulinnana. Mutta se, että niistä tehtiin vapaapaini-areena ja taisteluvälineet yhdellä kertaa. Ei tullut verta, mutta ei se kaukanakaan ollut. Nyt ne tuodaan esille vinkkauksia ja opetuksia varten.

Johtopäätös: Kun ihmiskunnan evoluutio lähikuukausina tekee jyrkän käänteen parempaan, varaamme itsellemme oikeuden kokeilla palleja uudelleen.

Kirjoituksen tarkoituksena EI ole valittaa, vaan määrittää peruskohteliaisuuden rajat. Olisi mukava kuulla, millaisia sääntöjä muissa kirjastoissa noudatetaan - ja mitä asiakkaat tällaisista ovat mieltä.

8 kommenttia:

Liina kirjoitti...

:D ihana.

kun joskus nuorna tyttönä olin -linnan kirjastossa harjoittelemassa, puheeksi tuli vessa-asia. lastenosastolla kun oli ilmaisvessat, "vain lapsille ja nuorille" ja aikuisten vessat aukesivat markan kolikolla.

eräs kirjastonhoitajatar selitti, että näillä menetelmillä yritetään torjua puliukkoja. eikä vain puliukkoja sinänsä, vaan majoittumisaikeissa vessaan pyrkiviä puliukkoja. mihinkään ei nimittäin voi laittaa kylttiä, jossa lukee "ei (majoittumisaikeisille) puliukoille".

(aikuiset ei-puliukot ilmeisesti olisivat saaneet hieman slackia jos olisivat käyttäneet lastenosaston vessaa.)

Anonyymi kirjoitti...

Seinäjoen kaupunginkirjaston veskissä oli tutut ja tärkeät ohjeet siitä, mitä pönttöön ei saa laittaa. Lisäksi oli maininta: WC:ssä videovalvonta.

Muisti Sari P.

antitäti kirjoitti...

Liina: Maksuvessat ovat kyllä kauheita, vaikka perustelun ymmärränkin. Tai ainakin pitäisi olla kortilla tai nettipankilla toimiva vessa, koska kenelläkään ei ole nykyisin käteistä ;)...

Sari P.: Ohjeistaminen voisi olla ensimmäinen askel. Olikohan siellä oikeasti kamera? Ja kuka niitä filmejä suostui katsomaan :D?

Anonyymi kirjoitti...

Meillä vessat aukeavat kirjastokortilla, jälleen. Viime syksynä korttisysteemistä otettiin piuhat irti ilkivallan vuoksi. Ihmiskunnan toivot kun eivät ottaneet uskoakseen, että kaikkien mielestä ei ole kivaa
a)saada kenkiään pestyiksi vessareissulla irroitetun hajulukon vuoksi
b)kahlata käsipyyhkeissä ja wc-paperissa
tai
c) odottaa puolta tuntia vessaan pääsyä, koska hyyskässä on jurri aloittanut toimintansa teinien kampaamo/baari

Niinpä siis laitettiin vessat lukkoon ja avaimet tädeille tiskiin. Seurauksena oli se, että iso osa asiakaspalveluajasta meni vessojen aukomiseen. Seuraava askel vessarumbassa oli avaamisen ulkoistaminen vartiointiliikkeelle, mikä kummasti kasvatti teinien virtsarakon tilavuutta.

Tällä hetkellä tilanne on taas rauhallinen, vartijaa ei talossa enää tarvita ja vessat aukeavat kortilla.

Maksullinen vessa ei mielestäni oikein sovi kirjastoon, jonka käytön kuitenkin tulisi olla maksutonta.

T. Lizzbe

Anonyymi kirjoitti...

Niin totta kaikki. Normaalit käyttäytymissäännöt eivät tunnu koskevan kirjastoon tulevia nuorisolaumoja. Pakko siis laatia erikseen sääntöjä: ei saa syödä eikä juoda tietokoneiden ääressä. Ei saa olla enempää kuin kaksi henkilöä konetta kohti. Ei saa kiroilla eikä nimitellä muita. Pikkuisen helpotti tilannetta, kun laitettiin asiakkaiden internetkoneet pariksi viikoksi kiinni käytöshäiriöiden vuoksi - vain aikuisille jäi pari konetta käyttöön. Nuoriso oppi (toivottavasti), että kannattaa kuunnella mitä se kirjastotäti sanoo tai täti sulkee koneet. Siihen viitataan myös esillä olevassa käyttäytymisohjeessa.

Anonyymi kirjoitti...

No ei oo oikeesti mitään videovalvontaa Seinäjoen kirjastossa, kunhan on jonkinlaisena pelotteena ollut. Ei kai se nyt olisi edes laillista, vai olisko?

Kovin kauheeta ei oo mun aikana kirjaston vessoissa sattunut. On sieltä siivoja joskus neulan löytänyt, kakkaisia alushousuja ja koteloita jotka on irrotettu väkisin cd-levyistä. Ja on vessanpöntöstäkin kauhottu kalsarit, kun oli pönttö mennyt tukkoon.

No, olis varmaan jotain muutakin mutta kuka noita vessajuttuja nyt jaksaa muistella...

T: Jarkko P.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, tajusin (ensisäpsähdyksen jälkeen) ettei Seinäjoen kirjaston vessoissa ehkä kuitenkaan ole videovalvontaa. Tuo varoitus jäi kuitenkin mieleen sekä hauskana että nokkelana. Ei tullut ensimmäisenä ajateltua sitä, että voi kamalaa, katsooko joku minun pyllyilyäni. Vaan että eipäs nyt parane tehdä mitään kiellettyä. (En tietysti muutenkaan olisi tehnyt, mutta pelote siis toimi.)

Terv. Sari

antitäti kirjoitti...

Vähän arvelinkin, ettei Seinäjoella oikeasti nauhoja tutkittu. Eikä Sari tekisi mitään pahaa :).

Nämä ovat ärsyttäviä pikkuasioita, jotka kuitenkin haittaavat kohtuuttomasti elämää, jos ne eivät toimi.