Paneeli meni mukavasti paitsi.
Pahoittelen kuulijoilta kommenttia, jossa vertasin Harrya ja Hermionea Miinaan ja Manuun!!! Puheenvuoro ei kuulunut niihin valmisteltuihin ja suunniteltuihin.
Kiitos kahviseuralle kahviseurasta.
Tommi Evilä-kirja on oivallinen lahja.
Minä menen nukkumaan ja palaan ihaniin saamiini bloginappeihin seuraavassa postauksessa.
sunnuntai, heinäkuuta 27, 2008
lauantaina, heinäkuuta 26, 2008
Conia ja Tommi - kirjastonhoitajan monipuolinen viikonloppu
Palasin juuri Kalevan kisoista, joissa EI hypännyt Tommi Evilä. Olen ollut katsomassa tänä kesänä kaksia urheilukilpailuja, joissa ensimmäisissä yksi alle viisivuotiaiden sarjan osallistuja tuuletti komeasti tehtyään oman ennätyksensä: 1,15m. Odotin koko viime viikon, että näkisin seitsemän metriä pidemmän hypyn. Melkein onnistui.
Mutta Evilä ei hypännyt, ja se on lähellä maanpetturuutta Ratinan stadionilla. Lisäksi se aiheutti esteettistä deprivaatiota.
Huomenna Finnconiin, johon en sittenkään ehtinyt osallistua siinä mittakaavassa kuin suunnitteilla oli. Miksi ihmisellä on Elämä, joka tuppaa aina tuhoamaan hyvät suunnitelmat? Jos ei olisi mukavia ystäviä tai hyvää ruokaa tai vieraita, jotka piristävät, voisin ihan rauhassa samoilla maanisesti kirjallisuustapahtumissa läpi Suomenniemen ja lukea lähes jokaisen ilmestyvän nuortenkirjan.
Hmmm... Ylöskirjoitettuna tuo onneksi näyttää vielä aika sairaalta. Taidan keskittyä siihen vasta lähempänä viisikymppisiäni.
Jos olette maisemissa, tulkaa moikkaamaan 11-12 seminaariin. Jännittää. Ehkä enemmän kuin Evilää. Pekingissä.
Mutta Evilä ei hypännyt, ja se on lähellä maanpetturuutta Ratinan stadionilla. Lisäksi se aiheutti esteettistä deprivaatiota.
Huomenna Finnconiin, johon en sittenkään ehtinyt osallistua siinä mittakaavassa kuin suunnitteilla oli. Miksi ihmisellä on Elämä, joka tuppaa aina tuhoamaan hyvät suunnitelmat? Jos ei olisi mukavia ystäviä tai hyvää ruokaa tai vieraita, jotka piristävät, voisin ihan rauhassa samoilla maanisesti kirjallisuustapahtumissa läpi Suomenniemen ja lukea lähes jokaisen ilmestyvän nuortenkirjan.
Hmmm... Ylöskirjoitettuna tuo onneksi näyttää vielä aika sairaalta. Taidan keskittyä siihen vasta lähempänä viisikymppisiäni.
Jos olette maisemissa, tulkaa moikkaamaan 11-12 seminaariin. Jännittää. Ehkä enemmän kuin Evilää. Pekingissä.
sunnuntai, heinäkuuta 20, 2008
Miksi kirjastoissa on harjoittelijoita?
Pirkkalan kirjastoon tuli harjoittelija alkukesästä. Niin tuli moneen muuhunkin suomalaiseen kirjastoon.
Harjoittelijoista on vaivaa. He eivät tunne talon tapoja. He eivät tiedä, kuka henkilökunnasta vaatii varovaista maanittelua ja kenelle pitää sanoa jyrkästi. Eikä tietoakaan siitä, mihin palautuskirjat laitetaan ja missä järjestyksessä. Sitä paitsi kimpan seutuvarauskäytäntö on muuttunut teknisesti, eikä vakihenkilökuntakaan sitä oikein ymmärrä, ja kun sitä selittää harjoittelijalle, kärähtää ikävästi omasta ammattitaidottomuudestaan.
Harjoittelijan tuntee siitä, että se kysyy aina "miksi?" Kyllähän jokainen useamman vuoden kirjastossa työssä ollut tietää, ettei asioihin ole järjellisiä perusteita. Ne vain ovat. Koska ovat aina niin olleet. Koska kukaan ei ole viitsinyt käytäntöä muuttaa, vaikka tarvetta olisikin ollut. Koska sitten pitäisi järjestää asia jotenkin uudella tavalla.
Pirkkalaan tuli siis Virpi. Aakkostammeko sanoittain vai kirjaimittain? (En edes ymmärtänyt tätä kysymystä ennen esimerkkejä) Onko Mc Mac vai Mc? St Saint vai St? Ovat numerot ensimmäisinä, viimeisinä vai kirjaiminlausuttuina aakkostettuina? Sitten se teki meille paperin, jossa on kirjoitettu ylös se, miten hyllytämme. Nyt me hyllytämme kaikki samalla tavalla.
Sitten aloitimme kesäpoistot. Koska uusi kirjasto on jo neljännesosaksi rakennettu, niitä tuli paljon. Kahden vuoden päässä oleva muutto kajastelee jo niin mielessä kuin välilevyissä, ja käsikirjastoa purettiin paljon. Kellarin varastosta lähti ulkoilemaan *monta* kirjaa.
"Miksi ei pidettäisi suuria kirjamyyjäisiä?" Argh. Ensimmäinen ajatukseni: Koska se tietää vaivaa, hälinää, eikä niin ole ennenkään tehty - ainakaan pitkään aikaan. Sitten sain itseni kiinni. Minä olen laitostunut perus-sihisijäksi neljässä vuodessa!! Kaikki erityinen ja muiden keksimä, jolta vaaditaan minulta edes pientä panostusta, pitää dissata heti. Argh argh.
Onneksi henkilökunnassamme on ihmisiä, jotka ymmärtävät innostumisen ja ideoinnin arvon.
Nyt meillä on kirjaston suuri poistomyynti ma 21.7 - ke 23.7.2008.
Tervetuloa penkomaan arkistojen aarteita ja lomalukemista niin tieto-, romsku- kuin lastenkirjoista!
Kiitos Virpille, joka kunnon kirjastolaisena käyttää aikaansa myös näiden kissojen kanssa :).
ps. Terveisiä myös nykyisille ammattilaisille, aikanaan harjoittelijoille: Heinille isoon kirjastoon, Ilkalle, Pialle, nyky-sijais-Marittalle.
pps. Pirkkalan kirjaston ensimmäinen harjoittelijako? Eh, yksi Antitäti :).
Harjoittelijoista on vaivaa. He eivät tunne talon tapoja. He eivät tiedä, kuka henkilökunnasta vaatii varovaista maanittelua ja kenelle pitää sanoa jyrkästi. Eikä tietoakaan siitä, mihin palautuskirjat laitetaan ja missä järjestyksessä. Sitä paitsi kimpan seutuvarauskäytäntö on muuttunut teknisesti, eikä vakihenkilökuntakaan sitä oikein ymmärrä, ja kun sitä selittää harjoittelijalle, kärähtää ikävästi omasta ammattitaidottomuudestaan.
Harjoittelijan tuntee siitä, että se kysyy aina "miksi?" Kyllähän jokainen useamman vuoden kirjastossa työssä ollut tietää, ettei asioihin ole järjellisiä perusteita. Ne vain ovat. Koska ovat aina niin olleet. Koska kukaan ei ole viitsinyt käytäntöä muuttaa, vaikka tarvetta olisikin ollut. Koska sitten pitäisi järjestää asia jotenkin uudella tavalla.
Pirkkalaan tuli siis Virpi. Aakkostammeko sanoittain vai kirjaimittain? (En edes ymmärtänyt tätä kysymystä ennen esimerkkejä) Onko Mc Mac vai Mc? St Saint vai St? Ovat numerot ensimmäisinä, viimeisinä vai kirjaiminlausuttuina aakkostettuina? Sitten se teki meille paperin, jossa on kirjoitettu ylös se, miten hyllytämme. Nyt me hyllytämme kaikki samalla tavalla.
Sitten aloitimme kesäpoistot. Koska uusi kirjasto on jo neljännesosaksi rakennettu, niitä tuli paljon. Kahden vuoden päässä oleva muutto kajastelee jo niin mielessä kuin välilevyissä, ja käsikirjastoa purettiin paljon. Kellarin varastosta lähti ulkoilemaan *monta* kirjaa.
"Miksi ei pidettäisi suuria kirjamyyjäisiä?" Argh. Ensimmäinen ajatukseni: Koska se tietää vaivaa, hälinää, eikä niin ole ennenkään tehty - ainakaan pitkään aikaan. Sitten sain itseni kiinni. Minä olen laitostunut perus-sihisijäksi neljässä vuodessa!! Kaikki erityinen ja muiden keksimä, jolta vaaditaan minulta edes pientä panostusta, pitää dissata heti. Argh argh.
Onneksi henkilökunnassamme on ihmisiä, jotka ymmärtävät innostumisen ja ideoinnin arvon.
Nyt meillä on kirjaston suuri poistomyynti ma 21.7 - ke 23.7.2008.
Tervetuloa penkomaan arkistojen aarteita ja lomalukemista niin tieto-, romsku- kuin lastenkirjoista!
Kiitos Virpille, joka kunnon kirjastolaisena käyttää aikaansa myös näiden kissojen kanssa :).
ps. Terveisiä myös nykyisille ammattilaisille, aikanaan harjoittelijoille: Heinille isoon kirjastoon, Ilkalle, Pialle, nyky-sijais-Marittalle.
pps. Pirkkalan kirjaston ensimmäinen harjoittelijako? Eh, yksi Antitäti :).
lauantaina, heinäkuuta 05, 2008
Lomalla...
...saa käyttää niitä t-paitoja, joiden teksti ei sovi asiakaspalveluun. (Ei, en anna esimerkkejä. Kutsukaa jätskille, niin näette.)
...voi lukea 3 kirjaa päivässä.
...työasiat selkityvät kuin vahingossa, ja saa rauhassa soittaa niitä puheluita, joita töissä ollessaan ei ehtinyt
...on mukava tutustua uuteen genreen. Tänä kesänä se on ollut vampyyrisarjakuva. (Jos ette ymmärrä, kuinka vaikeaa on olla vampyyri modernissa maailmassa, suosittelen Ivanpiiria. Samalla se on surullinen ja traaginen rakkaustarina. Harlan Draka kolahti myös.
...saa syödä nauriita, leipää, kirsikoita ja kahvia.
...ei tule koskaan pimeä.
...voi lukea 3 kirjaa päivässä.
...työasiat selkityvät kuin vahingossa, ja saa rauhassa soittaa niitä puheluita, joita töissä ollessaan ei ehtinyt
...on mukava tutustua uuteen genreen. Tänä kesänä se on ollut vampyyrisarjakuva. (Jos ette ymmärrä, kuinka vaikeaa on olla vampyyri modernissa maailmassa, suosittelen Ivanpiiria. Samalla se on surullinen ja traaginen rakkaustarina. Harlan Draka kolahti myös.
...saa syödä nauriita, leipää, kirsikoita ja kahvia.
...ei tule koskaan pimeä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)