Varausmaksut herättivät sen verran keskustelua, että jatkan vielä kiistellymmällä aiheella: sakoilla.
Sakkojen ideahan on yksinkertainen: jos rikot lakia, sinua sakotetaan.
Mikä ihme siitä sitten tekee niin vaikeaa ja raivostuttavaa monelle asiakkaalle? Kirjastonkäyttö ja lainaaminen on ilmaista, ja koska niin paljon makeaa *nam* saa mahan täydeltä, on vain reilua sakottaa lainkuuroja ihmisiä. Minusta.
PIKI-järjestelmä tekee myös kaikkensa, jotta ihmiset muistaisivat eräpäivänsä. Samoin me järjestelmän käyttäjät. Kun Pekka tulee lainaamaan kirjaa ja videota, me yleensä muistutamme suusanallisesti ja kauniisti hymyillen: "Videolla on vain kahden viikon laina-aika". Johon Pekka poikkeuksetta: "Entäs kirjan?" No, neljä viikkoa. Sitten piipautamme akateemisella koulutuksellamme lainat rekisteriin ja tulostamme Pekalle kuitin, johon on merkitty lainojen nimet ja niiden eräpäivät. Pekka on onnellinen ja lähtee kassi heiluen kohti kotiaan.
Jos Pekka on tietokonelukutaitoinen, hän on ottanut itselleen PIKI-tunnukset, ja pääsee tunnuslukunsa ansiosta tarkistamaan lainojaan tietokoneelta mistä päin maailmaa tahansa. Jos hänelle on laitettu tietokantaan sähköpostiosoite, hän saa muistutuksen lainojensa erääntymisestä sähköpostiinsa. Hän saa vieläpä valita, kuinka monta päivää ennen palautuspäivää muistutus tulee.
Eikö tässä ole jo kunnon holhousmeininkiä, yksilön kunnioitusta ja yritystä auttaa? Kun Pekka kuitenkin tuo lainansa myöhässä pois, on niistä ehtinyt napsahtaa sakkotilille kirjastosta riippuen vaihtelevansuuruinen maksu. 99% asiakkaista toteaa tapahtuneen ja maksaa.
Suuri osa naureskelee omalle lahopäisyydelleen ja iloitsee, että rahalla ostetaan lisää kirjoja kirjastoon. (Ja pääsääntöisesti näin myös tehdään). Joku harmittelee, mutta tietää sääntöjen koskevan häntäkin. Kääpiömäinen osa saa raivarin ja kieltäytyy maksamasta.
Itse asiassa asiakkaan ei tarvitsekaan maksaa. Ei ainakaan ennen kuin hänellä on sakkotilillään 8 euroa maksua, ja silloinkin hän voi vielä valita: maksaa ja lainata tai olla maksamatta ja lainaamatta. Useimmat kuitenkin tahtovat "hoitaa syntinsä pois" (suora lainaus asiakkaalta) kun ne ovat vielä pieniä.
Minusta on oikein, että sääntöjen rikkomisesta rangaistaan. Erikoistapauksiakin on. Pirkkalassa mietiskellään PIKI -kirjastokimpan yhteiseen sakkopolitiikkaan liittymistä, ja jotain tarttis tehdä suhteellisen pian. Muutos olisi todella suuri: tällä hetkellä 6 armopäivän jälkeen tilille kilahtaa 1,50 euron sakko riippumatta lainojen määrästä. Se on halpaa, jos lainoja on monta. Monessa muussa kunnassa on jo käytössä sakotus, jossa heti ensimmäisestä myöhästymispäivästä lähtien peritään 0,15 senttiä per laina. Todella nopeasti kertyy suuri summa, jonka maksaminen varmasti harmittaa jo kirjastonhoitajaakin keskituloisempaa - saati sitten opiskelijoita.
Pirkkalassa emme pysty teknisesti saamaan lasten aineistoa sakottomaksi. Onneksi on keksitty loistava tekninen lisätukiapuväline, jolla se onnistuu: Reetta (tai kuka tahansa muu tiskin takana istuva henkilö). Eli eskareilta ja eka-tokaluokkalaisilta emme peri sakkomaksuja, koska ne ovat vielä pieniä ja syyntakeettomia. Maksut poistetaan käsin klikkailemalla usean ruudun takaa. Isompienkin kanssa tehdään poikkeuksia, jos kyseessä on Ison Pahan Opettajan :) moka: luokkakäynti on unohtunut, ja koko luokan lainat ovat myöhästyneet.
Kirjastojen maksuista saadaan paljon rahaa kirjaston omaan käyttöön. Kunnan mielestä kirjaston pitää tuottaa. Meillä pitää olla tuloja. Miten maksutonta palvelua tuottava laitos voi tuottaa rahaa? Sitä sietää miettiä. Poistokirjat 0,5 euroa - hittituote!! Kopioista 20 senttiä, tule ja törsää kunnolla!! Hukkasitko kirjastokorttisi? Älä välitä, uuden saat vaivaisella kahden euron hinnalla! Eivätkö kirjasi mahdu kassiin? Uusi muot/vikassi käheällä painatuksella uskomattomaan hintaan! Vain 20 senttiä!
Tai ehkä meidän pitäisi poistaa muistutusilmoitukset ja muuttaa palautuspäivät satunnaisiksi. Sitten pimittäisimme ne asiakkailta ja hullunnaurua kihertäen istuisimme rahakasan päällä kun sakot vyöryisivät sisään?
Emme me ole kuitenkaan pahuuden puolella - me vain haluamme pitää huolen kirjoistamme ja asiakkaistamme, pyrkiä kierrättämään kirjoja mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtimaan siitä, että kaikki kuntalaiset ovat samassa asemassa. Sakkomaksut eivät saisi olla rahankeruun muoto, vaan aidosti sääntöjen rikkomisesta seuraava murahdus.
Mur. Käypä tarkistamassa eräpäiväsi!
15 kommenttia:
Hei, minä olen ainakin ihan kiltti. Joskus on tentin takia pakko antaa kirjojen mennä yliajalle, kun ei voi valita sitä tarkkaan, milloin kirjan saa, ja joskus se tuleekin yllättäen aikaisemmin kuin on oletanut, eikä sitä millään voi palauttaa ennen tenttiä.
Olen varmasti maksanut jo varausmaksuja, sakkoja ja kaukolainamaksuja 50 euron verran mukisematta. Siksi otti viimeksi aika tavalla pattiin, kun kaukolainaa tehdessäni (oman kirjaston kaikki kappaleet olivat lainassa enkä voinut ottaa riskiä ja odottaa milloin ne palautetaan) kirjastotäti huomautti, että kaukolaina maksaa kirjastolle 7 euroa ja minun pitää maksaa siitä vain 4. Tuli niin huono omatunto, että meinasin luvata maksaa vaikka sen 7 euroa per kolme kirjaa, mutta ajattelin sitten, koska oli niin tympeä ihminen, etten kyllä varmaan maksa.
Kävin juuri äsken yliopiston kirjastolla uusimassa jo myöhästyneen lainani (sakkoakin oli kertynyt kokonainen euro, jonka maksoinkin heti) ja kohdalleni osui poikkeuksellisen hyvä (yleensä kyseisessä kirjastossa ei kovin ahkerasti asiakaspalvella) kirjastovirkailija. En tiedä näkikö hän jostakin, että olen maksellut sakkoja myöhästymisistä aika useinkin (joskus on tenttien vuoksi otettava tahallaan sakkoja, että ehtisi lukea tarpeeksi (laina-aika vain 2vk)), mutta hänpä sitten päättikin autella minua oikein kunnolla. Ensiksi laitettiin osoitetiedot kuntoon (rekisterissä oli osoite, jonka jälkeen olen muuttanut jo kahdesti), sitten kirjattiin ylös puhelinnumero, ja lopulta sähköpostiosoitekin. Sitten tämä ystävällinen päivänpelastaja vielä kysyi laitettaisiinko sähköpostiosoite ykkösosoitteeksi, jolloin muistutukset tulisivatkin sähköisinä. Kyllä kelpasi lähteä iloisna kotiin :)
Ehkä hänet sai noin auttavaiselle tuulelle se, että oli aika hiljainen hetki päivästä, tai sitten oranssi villapiponi lumosi hänet kaikessa söpöydessään! Käykö tällaista teille ammattilaisille useinkin?
Hyvä kirjoitus, Reetta! :)
Saara: olipa kökköä!! Todellisuus on kuitenkin se, että tieteellisistä kirjastoista saadut kaukolainat todella maksavat ja voivat olla kalliitakin. Useat kirjastot maksattavat laskun asiakkaalla, mutta ei Pirkkalan ihanakirjasto :). Meillä kaukolaina on aina 3,5 euroa. Ja todellisuuden toinen puoli: maakuntakirjastoista saadut kaukolainat ovat kirjastoille ilmaisia, koska OPM (ei omapullomukaan kun se toinen) tukee maakkiksia ihan rahalla tätä varten.
Jotenkin naurattaa - ihan kuin se olisi meidän omasta palkasta pois, hyvä asiakassuhde ja ne palvelut, joita kirjasto lupaa tarjota :).
Tero: Kyllä villapipo aina säväyttää, ainakin tällaista himoneulojaa. Väittäisin kuitenkin ammattiylpeänä, että suurin osa kirjastoihmisistä on suurimman osan aikaa hyviä ja palvelevia. Me ollaan niiiiiiin kiviksii. Se tulee ihan luontaisesti. Kun on valinnut niin kiviksen kutsumusammatin. Kokeilepa virkata vihreä pipo ja kerro sitten, miten se vaikutti asiakaspalveluun!
Kaarina: kiitos :).
No nyt alkoi minuakin naurattaa. Se tosiaan näytti siltä, että se 9 euroa on palkasta pois.
Tosi asiassa meidän kirjasto on ollut lopetusuhan alaisena ja toiminta siis katkolla. Aktiivisten kyläläisten addresilla ja vaatimuksilla se kuitenkin pelastettiin. Tai ehkä sillä uhkaamisella vain testattiin kyläläisten aktiivisuutta, joka muutoinkin tosin on kirjaston suhteen korkea. Eli siis siihen nähden joo, jos kirjasto jouduttaisiin lopettamaan, kun sen menot ovat tuloja suuremmat, niin voisi se tavallaan olla palkasta pois :)
Tuottaahan kirjasto: hyvää mieltä, oivalluksia, tietoa ja muita vastaavia asioita - ai niin, unohdin. Niitä ei budjetoida.
Ehkä päättäjien pitäisi pelata enemmän Civilizationia. Ymmärtäisivät, että kun tietylle alueelle rakentaa kirjaston, porukka pysyy fiksumpana, alue laadukkaampana ja siten myös tuottoisampana.
Osallistunpa minäkin keskusteluun "kirjastonhoitajana". Tosin tällä hetkellä ihan muissa hommissa, mutta en omasta tahdosta :) Kyllä myöhästymismaksut ovat ihan OK. Muistutussysteemit s-postiin ovat mielestäni hirveän hyvä keksintö eikä yhtään holhoavaa toimintaa. Varsinkin kun siihen ensin tottui yo:n kirjastossa, niin on tosi kivaa, että saimme saman systeemin aika vasta Outi-kirjastokimppaan. Tiedänpä erään kirjaston, jossa kaukolainat ovat ihka ilmaisia...Aika hieno juttu. Ainakin viimeksi kun palvelua käytin.
Minä taidan olla ihan eri mieltä monien kanssa: Minusta pääkaupunkiseudun periaate, että kaukolainoja ei tilailla sellaisista kirjoista, jotka itseltä löytyvät, on oikein järkevä. Jokainen paikkakunta hankkii kirjansa omia asiakkaitaan ajatellen. Kaukolainaus on mielestäni tarkoitettu pienten kuntien asukkaiden palveluun, sillä ei tuhannen asukkaan kunnan voi olettaa hankkivan suurta kokoelmaa englanninkielisiä tietokirjoja tms. Niinpä pääkaupunkiseudun asukkaat jonottavat tenttikirjojaan ja toivovat parasta, vaikka se kirja Utsjoella olisikin hyllyssä. Niin kauan kun emme Tanskan malliin ole yhtä isoa kirjastokimppaa kaikki, niin kirjojen kaukolainaus ja postittelu on erikoispalvelua. Ja kirjojen tilaaminen, vaikka itseltäkin löytyy, on ylipalvelua. Vaikkei se omasta palkasta olekaan pois, niin kyllä se veromarkkoja nielee kuitenkin. Mutta tämähän menee ihan ohi kirjoituksen aiheesta, ehkäpä siis kaukopalvelusta seuraavaksi?
Niin, tuota, ne kirjat olivat sitten ihan suomenkielisiä ja ihan vain viestintää käsitteleviä. Vaikeaahan se on, kun tenttiin on pakko saada kirjoja ja kirjastolla on niitä vain yhdet kappaleet, jotka ovat menossa. Enhän minä toki muuten vaivaisi kirjastoa moisilla törkeyksillä.
Saara, mietinpä vaan sitäkin vaihtoehtoa - josta ilmeisesti tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut kyse - että ko. kirjassa olisi ollut varausjonoa omassa kirjastossasi. Mutta sinä olisit osannut kiilata jonossa kysymällä kirjaa kaukolainaksi. Olisiko se ollut reilua? Siksi en kannata kaukolainausta, mikäli kirjaa löytyy omasta kokoelmasta.
Uuh, kun muistutikin :). Minä olen krooninen unohtelija. Vuosien varrella olen varmasti maksanut vinon pinon myöhästymismaksuja ja ihan mielelläni. Mitäs olen niin harvapää.
Tän postauksen innoittamana kävin tarkistamassa myöhästymismaksuni ja ne oli 5,20e, uuh. Kaikki samasta kirjasta, jonka aina lainasin netistä uudelleen kun myöhästymisilmoitus tuli.
Toi sähköpostilla ilmoittaminen oliskin tosi hyvä juttu. Täytyykin tuosta kysellä omasta kirjastosta. Ehkä sitten muistaisin uusia ajoissa.
Mie lahopää olen saanut maksella kirjastoille sakkoja jos jonkin verran. Sapetti, kun eräässä kirjastossa oli semmoinen systeemi, ettei lainojen uusinta (tai mikään muukaan toiminta) netin kautta toiminut ollenkaan sunnuntaisin. Ja sakko lähti tietysti juoksemaan heti ensimmäisestä ylimenopäivästä. Nykyään vältän sakkoja mahd. pitkälle sillä, että kirjoitan koneelle muistiin seuraavan eräpäivän aina, kun uusin lainoja netin kautta. Toimii aika hyvin!
Tää on niin tätä. Ihan pakko kommentoida. Itsekin kirjastoihmisenä olen aina luullut, että on vain oikeus ja kohtuus, jos asiakas saa sakkoja, jos pimittää aineistoa liian kauan itsellään. Mutta ei se kai ole. Eilenkin törmäsin tiskillä tapaukseen, joka ärisi ja murisi, ettei ole käyttänyt kirjastoa kahteen vuoteen, koska me kehtaamme pyytää maksua myöhästyneistä kirjoista. On kuulemma asioinut kirjakaupassa mieluummin...(krh). Noh, oli kuulemma nyt sitten pakko tulla kirjastoon, kun haluamaansa kirjaa ei kirjakaupasta enää saanut. Ja kehtasi vielä lähtiessään sanoa, että jos tällä kertaa tulee sakkoja niin en ikinä tule kirjastoon. Olin kiltti ja hymistelin jotain, mutta mieli teki sanoa, että perkele! palauta kirja ajoissa niin sakkoa ei tule. Onko se siis ihan kohtuutonta, että jos kirja on kuukauden myöhässä siitä pitää vähäsen maksaa kirjastolle? Ilmeisesti. En kyllä vieläkään tajua miten kirjakauppa sitten tulee halvemmaksi kuin kirjasto... Ei se varmaan tulekaan, mutta periaate on periaate. Tällaista meillä.
Ymmärrän olosi, Kirjastovirkailijatar :). Toisaalta ymmärrän myös niitä asiakkaita, joilla on vaikka monta lasta ja kaikki lainaavat sekä kotiin että kouluun. Sitten kaikki maksut kosahtavat kerralla, ja varmasti harmittaa.
Kertomassasi tilanteessa tästä ei kuitenkaan varmaan ollut kyse ;).
Onhan se hyvä, että kirjoja ostetaankin, hih.
Yhtä minä en ymmärrä.
Minua.
Jos asioin kirjakaupassa, avaan kirjan jo kotimatkalla, ahmin sen parilla istumalla ja sitten kirja hyllyyn ja huokaus, että nyt se sitten on luettu.
Jos asioin kirjastossa, kaikki on toisin. Luen yhtä, selailen toista, välillä käyn siellä kirjakaupassa, palaan ensimmäiseen ja aloitan kolmatta. Käynpä toisenkin kerran kirjastossa, vain haku- en palautusreissulla.
Neljä viikkoa kuluu ja huomaan olevani taas iloinen sakonmaksaja.
Viime viikolla kuittasin itseni nollakerhoon ojentamalla kirjastontädille tällä kertaa 6euroa.
Kun vain keksisi, että mikä siinä ajoissa palauttamisessa on niin vaikeaa. Onko kyse siitä yksinkertaisesta asiasta, että kirjaston kirja on aina olemassa?
Kirjan ostamiseen, ainakin minulla, liittyy usein jonkinlainen "pakko lukea heti" ajattelu.
Kirjaston kirja on ajattomampi. Se on aina olemassa. Nyt se on olemassa tuossa olohuoneen pöydällä ja jos sitä ei heti ehdi lukemaankaan niin onhan se aina siellä kirjastossa. Se ei karkaa eikä se katoa.
Ja tässä kiireettömyyden ja levollisuuden tunnussa kuluu taas neljä viikkoa.
Olen pahapaha, mutta neutralisoin pahuuttani maksamalla sakot hymyssä suin.
Lähetä kommentti