tiistaina, joulukuuta 19, 2006

Meemi-viattomuus ja sen meno

Olipa kerran aika, jolloin en tiennyt, mikä meemi on. Se aika ei ole kovin kaukana. Ja nyt olen sitten vastaamassa sellaiseen.

Kaikkea se elämä (jota myös Jussiksi kutsutaan) teettää.

Tarjoituksena on siis: koota pieni tarina vähintään kolmesta seuraamastasi blogista ja haastajan blogista ottamalla yksi lause jokaisesta. Haasta sitten lainaamiesi blogien kirjoittajat tekemään oma tarinansa, paitsi sitä joka sinut haastoi.

Tässä tulee:

Olen vaatimaton luonteeltani. Omituinen yskä alkoi yllättäen pölyisen ja tupakansavuisen päivän päätteeksi eikä ole sen koommin kadonnut. Tämä aamu alkoi iloisesti hammaslääkärissä. Kiinnostavimpia ovat ne keskustelut, joita ei koskaan käydä, ja ne teot, jotka lopulta jäävät tekemättä, sillä niiden varaan rakentuvat syvemmät tasot, mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien maailmat, joissa kävelemme silmät suljettuina, öisin, luiskahtaessamme muutaman millin verran arjesta sivuun.

Huh! Sehän oli... kivutonta! Toisin kuin Kaisan ja Viivin päivät, joihin toivon huomenna huomattavaa parannusta. Pasille kiitos kauniista ajatuksesta, joka jää mieleeni kömpiessäni nukkumaan ihan just.

Pikkujoulut vaativat veronsa usean päivän ajan, vaikka niitä viettäisi miten. Nauttienkin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen imarreltu että hampaani pääsi meemiin!! :D

Mutta saanko laistaa haasteen? Olen nimittäin kirjoittanut jo kaksi vastaavaa tarinaa ihan hiljattain...

viivi kirjoitti...

Kiintoisa tarina!

Kaisan tapaan pyydän saada jättää haasteen väliin, sillä olen tähän meemiin vastikään jo osallistunut.

Niin suosittu meemi, että on vaikea keksiä kuka ei vielä olisi osallistunut :)

Jussi kirjoitti...

Onnittelut ensimeemin johdosta.

antitäti kirjoitti...

Kiitos Jussille onnitteluista ja poistumislupa myönnetty Viiville ja Kaisalle :). Huomasinkin jälkikäteen, että olitte jo osallistuneet, mutta se oli sitten jo mennyttä...

Haa, seuraava bloggausaihe muhii päässäni ja siirtyy näppikselle just ny...