lauantaina, helmikuuta 25, 2012

Aslak ja rutistus

Tampereen kaupunginkirjastossa järjestetään helmikuisin kirjakutsut, joissa katsotaan, kuka on kuka. Käydään läpi (villi arvaus) viitisensataa lasten- ja nuortenkirjaa ja nähdään kavereita.

Kutsut on nimetty aina sen mukaan, kenen nimipäiväksi ne sattuvat - tällä kahdeksannella kerralla juhlimme lappilaisia, pelastushelikopteria ja kuntoutusta, jonka tarpeessa moni osallistujakin olisi. Ainakin kutsujen jälkeen.


Resepti sille, kuinka kohtuullisen kokeneista esiintyji/ästä tehdään hyytelöä: Otetaan vähän rontti sata vähintään semituttua ihmistä ja pistetään ne istumaan saliin. Laitetaan uhri katsomaan niitä ja tajuamaan ensisilmäyksellä, että kaikki ovat kirjastolaisia, opettajia, tutkijoita tai kirjailijoita - asiantuntijoita kirjallisuudessa, fiksuja ja analyyttisiä. Sanotaan: "Nonni, puhu nyt si!"


Käsittämättömän tiukan paketin tietokirjoista sai aikaan Mervi Hietanen, jonka nimeänkin tässä julkisesti "Kirjastolaisten hotshotiksi"! Valokuvakirjan lisäksi käytiin läpi koko kirjastoluokitus. Minulle tämä olisi vaikein osuus kirjojen erilaisuuden ja suuren määrän vuoksi, mutta jälleen jutusta nousi esiin hittejä ja huteja, mistä todistaa kanssapirkkalalaisen ensimmäinen kommentti Mervin esityksen jälkeen: "Mikä on rahatilanne? Kuinka paljolla saa tilata?"


Kakkosen Jaana Nokialta oli tehnyt melkein lasarukset ja noussut sairasvuoteeltaan, pakannut kassinsa ja käynyt. Tämä on kirjallisuuden ainoa huono puoli: logistiikka. Minä luotin viiteen kangaskassiin, nähtiinpä paikalla myös maailmaakin kolunnut matkalaukku.


Kuvakirjojen esittely alkoi melkein satutunnilla, ja yleisö nautti. Mulkosilmäiset eläimet ja näyttämökirjat eivät sovi lainauskäyttöön kovin hyvin, mutta satutunneilla ja kirjastolaiskoulutuksissa ne ovat hittejä!


Karjalaisen Matti Hervannan kirjastosta puhui sarjakuvista loistavasti. Paitsi uutuusesittelyä, yleisö sai kuunnella taustoituksia ja kohtuullisen vähän huonoja urheiluvertauksia, mistä kiitämme. Jostain syystä kuvat itse puhumistilanteesta eivät oikein onnistuneet, joten pistetään tähän MIB-henkinen rokkitylytyskuva. Matti vasemmalla, suhteellisen viaton sivustaseuraaja & mediakasvattaja & tutkija oikealla.

Sitten puhuin minä, helppolukuisista kirjoista ja lastenromaaneista, saduistakin. Valitettavasti en voi kertoa mitä sanoin, koska armollinen paniikki pyyhki muistini tyhjäksi. Tarkoituksena oli kehua Aapo ja evakkomatkaa, Auringon lapsia, Venlan alkeiskurssia, Kuningattaren viittaa, Kuituset ja isän koodia, Kaiken maailman eläinsatuja ja useampaa muuta. Jälkeenpäin minulle kerrottiin närkästyneenä, jotta olin kertonut Mirandan juoneksi tarinan, joka oikeasti tapahtui Hissu Hirviössä. Anteeksi yleisö, Wallace ja Weston :(.


Tuija Mäki oli tehnyt käsittämättömän työn lukiessaan kaikki realistiset nuortenkirjat. Oiva ryhmittely auttoi jäsentämään kokonaisuutta, johon kuului mm. Rakkautta Tampereella (hih hih hih :), koiria ja urheilua. Tästä osiosta tuli useita merkintöjä papereihin vinkkauksia varten!


Mukavaa oli, että paikalle oli saapunut myös Pirkanmaalaisia kirjailijoita. Rannelan Terhiltä mukana oli Scarlettin puvussa, Kurosen Kirstiltä Kuituset ja isän koodi ja Anneli Kannolta kuvakirja-Virtasten lisäksi yhdessä Terhin kanssa kirjoitettu Tähystäjäneito.


Viimeinen esitys oli Tuijan ja Matin jo viime vuonna suurta suosiota kerännyt yhteisesittely vuoden 2011 fantasiakirjoista. Perinteisen fantsun (jota löytyy hyvin myös pienemmille suunnattuna) lisäksi kuulimme pararomantiikkarintaman (sic) uudet kuulumiset ja kurkistimme aikamatkailuun. Mukavaa väittelyä esittelijöiden kesken ja välillä yleisönkin kanssa syntyi mm. Funken Recklessistä, joka on loistava vaikkakin raskassoutuinen ja ihanan haastava kirja.

Aslakin päivä on kaikkineen aikamoinen rutistus, ja siitä ansaitsee rutistuksen koko Metson lastenosaston henkilökunta. Järjestelyissä on ollut hurja homma. *ruts*

Ylenmääräistä korrektiutta välttääksemme viimeinen kuva olkoot kuvaajansa sanoin "Takarivin pahistytöt neuloivat ja ilmeilivät." Ilmeet eivät kuvasta ihanan päivän fiiliksiä. (Kiitos Roiskon Helille ja anteeksi Ilkalle, joka ilman omaa syytään joutui taustalle)

Kirjakutsuista lisää Rouva Huun Lastenkirjahylly-blogissa!

Kuvat: Mervi Hietanen & Matti Karjalainen

9 kommenttia:

kirsti k kirjoitti...

Kiitos raportista, antitäti. Päivän anti oli muhkea.

Erja kirjoitti...

Upea päivä on ollut teillä!

Kiinnitti huomion tuo pararomantiikka, hyvä termi! Tosin mua kyllä riemastuttaisi sekin, jos saisi luetteloida ketjulla rakkaus : paranormaalit ilmiöt :D

Librarian kirjoitti...

Ois jos oisin saanut olla mukana... Totuus on että olen täysin ja totaalisesti pudonnut lasten- ja nuortenkirjakelkasta. Nykyään ehtii lukea vaan BTJ Häftetejä ja SvB-katalogeja.

Arja-täti kirjoitti...

Mieletön päivä. Siis niin ihanaa kuunnella kun puhutaan juuri siitä, mistä pitää puhua eli lanukirjoista. Ja kiitos että me ei-pikiläiset saadaan olla mukana myös.

Lomalle lähti pino mainittuja kirjoja ja taisin pelästyttää nuoremman kollegani kun supatin joka välissä että lue ja lue. Taisi kerätä hänkin kotiin aika pinon seuraavana päivänä töissä.

Tästä puhutaan vielä ja paljon.

PäiviL kirjoitti...

Samat sanat, olisi ollut kiva ehtiä mukaan pönöttämään tuohon kirjailijakuvaan, mutta Kohtalo päätti toisin ja pakotti mm. autoa huollattamaan, vain yhden ko. päivän vastoinkäymisistä mainitakseni.

Mutta kiitos Reetta, olit kanssakirjailijoiden todistuksen mukaan kiittänyt Venlan alkeiskurssia ja Mattikin Kolmen ajan maata. Kaunis kiitos kumpaisellekin, erinomaisen hyvä mieli tuli näistä huomionosoituksista!

antitäti kirjoitti...

Kirsti: Niin oli! Odotan jo innolla Raisiossa Vaski-kirjastojen järjestämää TarinaTornadoa - Kirjakoriin en tänä vuonna millään pääse, mikä harmittaa PALJON :(.

Erja: Juu, pararomantiikka on jonkun kirjan takatekstistä, ja ilmeisesti ihan käytössä oleva termi. Tosin mulle tulee siitä mieleen paralympialaiset, mutta niin ei ehkä saa sanoa ääneen. Kuvailuterminä tuo mainitsemasi voisi toimia nuorten aikuisten kirjoissa vallan mainiosti :D!

Librarian: Sun työnkuva on muuttunut aika rankasti... Onko se ollut susta voittopuolisesti hyvä asia vai onko ikävä vanhoihin aikoihin?

Arja: <3.

Päivi L: Kehuttiin, ja ansiosta!! Kehuin Sinttujakin mutta sanoin, että kotimaiset hepat pesee muiden ponit ainakin 5-1 :)!
Toivottavasti vuoden päästä pääset mukaan ja elon vastustaminen herkeää jo huomattavasti ennen sitä!

Anneli kirjoitti...

Kiitokset kirjakutsuista, oli kuin olisi ruotsinlaivan buffetpöydästä syönyt - hyvää ja runsaasti ja ahneuksissaan liikaa.
Sain ihan konkreettisenkin vinkin Aslakin päiviltä: dystopiat vilahtavat seuraavassa Futistytössä.

Ilkka kirjoitti...

Oli hieno päivä, kiitos!

..ja yllätys blogia lukiessa, kun oma naama paljastui viimeisestä kuvasta.. Ilme vaan turhan vakava, koska hauskaa oli!

Librarian kirjoitti...

Työnkuva on muuttunut, joskus tulee haikeita hetkiä, mutta en kaipaa sitä että pitäis kotona lukea työn puolesta. On luksusta saada ja ehtiä lukea vaan sitä mitä haluaa. Välillä luen myös nuortenkirjoja mutta vaan niitä jotka oikeesti kiinnostaa.