keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008

Vuosikasvua

Vuosi 2008 on ohi.

Tänä vuonna on tapahtunut paljon. Tuntuu, että viimeisen 12 kuukauden aikana olen saanut ammatillisesti kokea ja tehdä enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna minusta on tullut Kirjastonhoitaja; olen löytänyt oman tapani tehdä työtä ja nauttia siitä. Olen ylittänyt monia rajoja ja uskaltanut hypätä. Silmät auki ja innolla.

Kirkkaimpana mielessä on edelleen Kirjaston Setädit -kiertue, josta lukijaparat ovat saaneet kuulla enemmän kuin on sallittuakaan. Muutenkin olen vinkannut paljon, monessa paikassa ja monenlaiselle yleisölle. Olen puhunut ja esiintynyt, oppinut jännittämään ilman pelkoa. Olen saanut palautetta ja ottanut siitä oppia. Samalla opin arvostamaan toisia kirjastolaisia koko ajan enemmän. Olen huomannut, että samaa työtä voi tehdä monella eri tavalla. Ja kovin erilaisia töitä voi tehdä samalla asenteella.

Olen tilastojen mukaan hankkinut vuoden 2008 aikana Pirkkalan kirjastolle 2624 nidettä lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja pistänyt ne aineistotietokantaan. Olen pitänyt niistä jokaista käsissäni, selaillut, silitellyt ja liimannut tarrat. Lukenut takatekstin ja punninnut sisältöä: mihin luokkaan, mille osastolle. Lisäksi dvd:t, pelit yms. matskun, mutta niihin en saa luotua samankaltaista tunnesidettä. Tarpeellisia tosin nekin, mutta eivät yhtä rakastettuja minulle.

Päivälleen 15 vuotta sitten pitkätukkainen tyttö ahtautui taksiin pitkätukkaisen pojan syliin. 23 kilometriä myöhemmin he olivat kihloissa. Pus.

5 kommenttia:

Kaura kirjoitti...

Onnea sille tytölle ja pojalle!

Osuvasti pantu tuo oppinut jännittämään ilman pelkoa. Just niin!

Olkoon seuraava vuosi vähintään yhtä reppava kuin tämä! T. eräs Pirkkalan kirjastolle ison lohmareen elämästään velkaa oleva tyyppi :-)

antitäti kirjoitti...

Kiitos, Kaura :)! Kirjastoille me kaikki taidamme maksaa velkaa loppuelämämme - tavalla tai toisella!

markku-setä kirjoitti...

Ai että juhlit kihlaijaispäivääsi ilman meitä! Ei kun oikeesti paljon onnea pitkätukkaiselle nuorelle parille. Toivottavasti saatte kärsiä yhteistä kakkuanne vielä monta viidentoista vuoden tuomiota.

antitäti kirjoitti...

Markku: Pari on leikannut tukkansa, mutta kasvattanut paljon muuta vuosien varrella :). Ja vaikka välillä on vaikeaa kuvitella juhlia ilman teitä, näihin bileisiin riittää kaksi...

kruiser kirjoitti...

"oppinut jännittämään ilman pelkoa" -on hyvä ilmaus...