torstaina, lokakuuta 02, 2008

Karavaani kulkee

Tyrnävä. Mielettömän upean kaunis kirjasto vanhassa myllyssä, josta pistän monen monituista kuvaa, kunhan pääsen kotiin. Kameran akku nimittäin kuoli, eikä tullut mieleen ottaa laturia mukaan.

Vitsien taso huononee koko ajan. Emme jaksa enää edes kertoa vitsejä kokonaan, vaan niille on koodisanat. "Fingerpori" saa aikaa vatsaa kouristavan naurunrähäkän. Need I say more?

Sinänsä olen kuitenkin ylpeä meistä. Kertoo jotain sekä kirjastoihmisten sosiaalisesta osaamisesta, itsetuntemuksesta ja organisaatiokyvystä, ettemme ole

a) törmänneet hirveen (terkkuja äitille!!!!)

b) riidelleet kertaakaan (ainakaan verisesti)

c) vetäneet huonoa vinkkausta (objektiivinen mielipide ;))

Tyrnävän aloitimme aikaisin aamulla kauniilla Temmeksen pikkukoululla, jossa heittäydyimme ensimmäistä kertaa kolmistaan lauteille - yleisönä nelos-kuutoset. Olin rotta, Löyhkä, Siskoni vampyyri ja Markus ja jalkapallon huuma.

Hiukan hakemista vielä oli, kun eräät seuramme jäsenet *kävelevät* koko ajan vinkatessaan, *heiluttavat käsiään* puhuessaan ja ovat vain epäsopivan kokoisia. Omat vinkkaukset menivät kaikilla ok, mutta sellaista partiolaisten yhteishenkeä ei tahtonut löytyä.

Se odotti meitä Kirkkomännikön koulun liikuntasalissa, mahtavassa nousevassa auditoriossa.

En muista koskaan nauttineeni vinkkauksesta niin paljon. Kun yksi puhui, kaksi suunnitteli nopsasti omat juttunsa reagoiden hetkessä edeltävään vinkkariin. Aasinsillat kantoivat mainiosti, ja yleisö sai nauttia Matin jääkiekkovinkkausta edeltävästä "KÄRPÄT!!"-huudatuksesta. Ja Antitädin Ilves! Ilves! Ilves! -tanssista. Matti kannattaa Tapparaa. No comments. Kukaan ei ole täydellinen.

Markun kanssa olimme Emilian marsutuomareita, pojat ulvoivat hautausmaan nurkalla Ukkini, vampyyrissa ja minä sain karhun roolissa kunnon kurituksen Pahassa paikassa -selviytymisoppaassa. Intouduimme ehkä aavistuksen liikaa Markun kanssa Matin vinkatessa Roomalaista sotilasta, ja kuvaillessa rangaistuksia...

Vinkkausten lopuksi meiltä pyydettiin nimikirjoituksia. Olen vieläkin mykistynyt.

Tyrnävällä on hyvää pizzaa ja perunamunkkeja. Ja mukavia kirjastolaisia. Ja lapsia, jotka tahtovat lukea Olin rottaa, Painajaista leirikoulussa ja Siskoni, vampyyria.

Majoitus oli jälleen mainio (kiitos Pauliina!!), ja jauhelihakastike namia. Nukuin kuin porsas - ehkä siksi, että ainoa paikka paeta jätkiä yksinäisyyteen on tajuttomuus.

1 kommentti:

markku-setä kirjoitti...

"Minä teille huonot vitsit näytän"

a) Hirveen! Siis hirveetä! Tästä saammekin sujuvan aasinsillan c):hen jota ei siis ole todellakaan tapahtunut.

b) Verestä ja sen roiskimisesta olemme taittaneet peistä, mutta toistemme veri ei ole roiskunut. Tai sitten olemme kaikki verettömiä vampyyrejä?!?

Mutta se Tyrnävän auditorio herätti sisäiset dramatisoijamme. Ehkä se Rooman armeijan rangaistusten esittely oli lipsahtaa yli, mutta jos haluatte tietää asiasta enemmän. Lukekaa itse Roomalaisen sotilaan käsikirja!