tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Hys?

Muistatteko, kun kirjastoissa ei saanut puhua? Uskokaa tai älkää, se on edelleen usein aikuisten ensimmäinen kommentti lapsille, kun perhe tulee kirjastoon.

"Hys, ei kirjastossa saa meluta!"

Tämän kuulee sanottavan usein niille lapsille, jotka juttelevat normaalilla äänellä. Niille lapsille, jotka juoksevat ympyrää hyllyjen välissä leikkien intiaania, on turha sanoa mitään. He eivät kuule. Heillä on hauskaa.

Korjattakoon tämä asia virallisesti antitädin toimesta: Kirjastossa saa puhua, keskustella, jutella, supsutella, hihitellä ja kuiskailla.

Hiljaisuus ei tee kirjastoa, mutta auttaa asiakkaita keskittymään. Yhtä häiritsevää voi olla niin lasten intiaanihuudot kuin aikuisten kännykänpirinäkin. Nuoret eivät yleensä puhu kirjastossa kännykkään - he osaavat käyttäytyä puhelinten kanssa.


Tämän viikon uusia arvosteluja:

Finney, Patricia: Assassin

Tällä viikolla hyllyyn päässeitä:

Tiitinen Esko-Pekka: Elämänkirja (NA)

Kaskiaho, Reija: Ajolähtö (NA)

Mariotte, Jeff: Epäilysten verkko (NA) : Siskoni on noita -sarjaa

Vikström-Jokela, Monica: Ellen tähtiroolissa (N)

Puikkonen, Arja: Minä ja Mozart (N)

Nuotio, Eppu: Kuunsulka (N)

Rennison, Louise: Bikineitä ja biisoninsarvia (N) : Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjaa

Parkkinen, Jukka: Suvi Kinos ja isoisän salattu elämä (NA)

Morrison, P. R.: Tuulenkesyttäjä (N)

Tiainen, Marja-Leena: Alex ja pelon aika (NA)

***********************************************

Tarkista saatavuus ja tee varauksesi PIKISSÄ



2 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Tulin heti käymään kun kutsuttiin! :)

Tuosta kirjastossa vaikenemisesta... Olen vanhan polven kasvatti ja olen hiljaa kirjastossa. Siksi saankin henkisiä kärsimyksiä :) Lapuan kaupunginkirjastosta. Sehän sijaitsee nykyään Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa. Samasta aulasta mennään kirjastoon, taide- ja valokuvanäyttelyyn, kahvilaan, museoon...

Ja aulassa puhutaan usein kovalla äänellä. Huomaan joskus hupsusti säpsähtäväni kesken normaalin keskustelun. Ei saisi puhua näin kovaa... Olenhan kirjaston ovella...

antitäti kirjoitti...

Kiitos käynnistä :)! Minä kerron aina eskarilaisille, että "kun minä olin nuori", kirjastossa piti kuiskata :).

Ja että nyt riittää, kun puhuu normaaliäänellä. Huutaa ei saa. Ja sitten huudan, että kaikki huomaavat sen olevan outoa kirjastokäytöstä... Ah, mä rakastan työtäni!