tag:blogger.com,1999:blog-35811000.post7804233076259438046..comments2016-10-07T04:25:35.008-02:00Comments on Kirjaston antitäti hyssyttää: Lisää luurankoja!!antitätihttp://www.blogger.com/profile/17203743116686198856noreply@blogger.comBlogger41125tag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-24149248182111575652007-12-21T14:47:00.000-02:002007-12-21T14:47:00.000-02:00Hyvä Markku-setä. Tismalleen samaa mieltä. Ja viel...Hyvä Markku-setä. Tismalleen samaa mieltä. Ja vielä vedän vähän pidemmälle, eli määritän juuri sen "omannäköisyyden" yhdeksi osaksi ammattitaitoa. Ja juuri tästä puhuin, kun pelkäsin portinvartijoiden alkavan pelkäämään käyttämäänsä valtaa. <BR/><BR/>Sen verran kyllä tarkennan, että voimme ajatella "kirjastomme näyttävän meiltä", mutta todellisuudessa uskon myös "meidän näyttävän kirjastoltamme". Olen itse ainakin huomannut jo (lyhyehkön) työurani aikana hankintapäätösteni muuttuvan automaattisesti mukailemaan asiakkaiden toiveita ja kysyntää. Nyt Pirkkalassa olen erilainen kirjastonhoitaja kuin olisin vaikkapa Tampereella, Rovaniemellä tai Köyliössä.<BR/><BR/>Kirjasto tehdään yhdessä. Me, asiakkaat, kustantajat, kirjailijat.antitätihttps://www.blogger.com/profile/17203743116686198856noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-68771676046242514242007-12-21T14:29:00.000-02:002007-12-21T14:29:00.000-02:00Jotenkin tämä keskustelu on lipsunut mielestäni si...Jotenkin tämä keskustelu on lipsunut mielestäni sivuraiteille, joskin kiinnostaville sellaisille. Sukupuolirooleista ja seksistä syntyy toki aina hyvää keskustelua, mutta Heikin kirjan lukeneena ainakin minun mielestäni olennaisin pointti oli se, että meillä on olemassa valintaperusteita jotka eivät ole julkisia ja joita ammattikuntamme ei osaa eikä halua julkisesti perustella. <BR/><BR/>Omasta puolestani tunnustan ainakin rehellisesti tekeväni subjektiivista ja itseni näköistä kokoelmatyötä. Kaverini vinoilee, että seurauksena kirjastomme lastenosasto on viiden vuoden kuluttua 'iso ja karvainen', mutta varmasti se on jossain määrin erilainen. Suurin ero näkynee sarjakuvahyllyssä, mutta ei siksi että edeltäjäni oli nainen. Enkä usko, että ero johtuu siitäkään, että edeltäjäni jäi eläkkeelle kun minulla on vielä päälle neljännesvuosisata tuohon maagiseen hetkeen. Luulisin suurimman eron syntyvän siitä, että minä pidän sarjakuvasta ja se on minusta taidetta (katsokaapa muuten huviksenne kummalla osastolla Viivi ja Wagner ja Fingerpori ovat Hesarissa, kulttuurin vai viihteen! Tämä on minusta loukkaavaa taiteen aliarviointia).<BR/><BR/>Joka tapauksessa ne perusteet millä kokoelmaa muodostan ja millä perusteella rajatapaukset valitsen (erityisesti silloin kun raha on tiukalla) eivät ole helposti puettavissa sanoiksi ja väittäisin tämän olevan totta lähes kaikkien kokoelmatyötä tekevien kohdalta. Meidän pitäisi siis tunnusta avoimemmin valinnan olevan arvosidonnaista ja nojaavan henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja hyväksyä kokoelmatyön subjektiivisuus. Itse asiassa, jos kokoelmatyö olisi objektiivista työtä, niin jokaisessa samankokoisessa kirjastossa olisi tarkalleen identtinen kokoelma ja kaukolainauksen tarve olisi ainoastaan suuremmasta kirjastosta kohti pienempää kokoelmaa.<BR/><BR/>Tilastollisesti voidaan kyllä väittää, että naiset ovat keskimäärin lyhyempiä, hoikempia ja kauniimpia (heteronormatiivinen näkökulma, anteeksi) kuin miehet, mutta kokoelmatyön sukupuolisidonnaisuudesta pitäisi olla ensin tutkimustyötä ennen kuin siitä uskaltaisin mitään yleistäviä väittämiä esittää. Kokoelmatyön ja portinvartijan persoonan riippuvuus toisistaan ovat kuitenkin mielestäni niin ilmeisiä, että _tämän_ väitteen uskallan esittää totuutena jopa ilman tutkimustuloksia asiasta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-47467128461234794032007-12-18T09:03:00.000-02:002007-12-18T09:03:00.000-02:00Sanoisin, että se ei ole mediaseksikkäin keskustel...Sanoisin, että se ei ole mediaseksikkäin keskustelupalsta: ulkoasu on sekava ja linkkejä on enemmän kuin keskivertoportaalissa. Ulkoasultaan se on tänä päivänä aivan liian askeettinen. Tietenkään keskustelun ylläpitämisen ei pitäisi olla kiinni tällaisista muotoseikoista, mutta kun 24/7 foorumielukkana olen tottunut jo asioimaan graafisesti ja toiminnoiltaan huomattavasti rikkaammissa ympäristöissä (jopa PHPBB ja Invision ovat toimivampia alustoja, puhumattakaan Joomla/Mambo-alustasta), tuntuu kirjastot.fi:n alusta hyvin kankealta.<BR/><BR/>Toisekseen, mikä on sitten se merkittävämpi syy, koen että kirjastot.fi:n keskustelukynnys on melko korkea. Kun kirjoitusta lukevat sadat muut korkeakoulutetut, sitä vaatii aiheeltaankin enemmän.<BR/><BR/>Kolmanneksi, ja edellistäkin merkittävämpänä koen sen, että alalla ei ole montaakaan työkollegaa jotka selailisivat nettiä työasioissa. Omassa yksikössäni olen ainoa, joka handlaa netin käytön ja foorumille postittamisen ja näkee siinäpä vielä oman järkensä, niin yksinkertaista ja tärkeää kuin se omasta mielestäni täällä onkin, niin muiden mielestä se ei ole.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-15131302626579978482007-12-18T05:43:00.000-02:002007-12-18T05:43:00.000-02:00Vielä palatakseni: miksiköhän kirjastot.fi:n kesku...Vielä palatakseni: miksiköhän kirjastot.fi:n keskustelut eivät vedä porukkaa? Olen joskus yrittänyt käyttää sitä tiedonhaun kanavana laihoin tuloksin. Yksi ihminen vastasi kysymykseeni.<BR/><BR/>Vai voisiko peräti olla niin, että tietyt tahot dominoivat keskustelua sillä palstalla?Jennihttps://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-23903998815776898192007-12-17T08:30:00.000-02:002007-12-17T08:30:00.000-02:00No höh, Tapio. Just, kun sain kehitettyä kauniin k...No höh, Tapio. Just, kun sain kehitettyä kauniin kiitoksen ja kohottavan tunnelman :)!<BR/><BR/>Totta tietysti on, että "viralliset" palstat ovat usein hiljaisia. Vastakysymys: eikö virallinen keskustelu aina ole punnitumpaa, leimaavampaakin kuin tällainen puolivillainen blogeilu tai palstailu? Näissä on enemmän tilaa irrotella, pohtia ääneen ja uskaltautua vielä muuttamaankin mielipidettään. <BR/><BR/>Tätä keskustelua on mainostettu myös virallisilla kentillä - kuinka paljon sieltä tuli lukijoita, on vaikea sanoa.<BR/><BR/>Tilaajia blogilla on näemmä vähän päälle 90. Kirjastoalalla varmasti jotkut, toiset vain kiinnostuneita kirjaston tiskintakaisesta maailmasta. Kuitenkin olin yllättynyt iloisesti tästä kommentoinnin määrästä - ja ennen kaikkea tasosta.<BR/><BR/>Kiitos siis Tapiollekin!antitätihttps://www.blogger.com/profile/17203743116686198856noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-80236417279884271502007-12-17T07:48:00.000-02:002007-12-17T07:48:00.000-02:00Ärsh! Jäi puuttumaan osa lauseesta, piti kuuluman ...Ärsh! Jäi puuttumaan osa lauseesta, piti kuuluman seuraavasti:<BR/><BR/>"Alalla käydään keskustelua jo niin monessa pienessä paikassa, ettei kaikkea keskustelua löydä tai ehdi käymään läpi."<BR/><BR/>En tarkoita tällä siis sitä, että keskustelua olisi paljon, vaan että sitä on sirpaloituneena monessa paikassa vähän.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-69655935647715985942007-12-17T07:45:00.000-02:002007-12-17T07:45:00.000-02:00Alla Saineen seuraavasta threadista johdanto, joho...Alla Saineen seuraavasta threadista johdanto, johon tartun tässä threadissa etten pilaisi tunnelmaa tuossa seuraavassa...<BR/><BR/>"Olen epäillyt, että syytökset alan hiljaisuudesta ja mielipiteettömyydestä ovat osittain harhaa, ja tässä tuli perusteita epäilyilleni."<BR/><BR/>Anteeksi, tiedän olevani tosi tylsä, mutta palaan vielä keskustelun tunnelmiin. Mielestäni alan keskustelu ON hiljaista, jos sitä käydään (puoli)virallisten (tässä tapauksessa tarkoitan Kirjastoseuran tai Kirjastot.fi:n omia keskustelufoorumeita) foorumien takana pienissä blogeissa, jonne päättävät tahot eivät löydä kirjoittamaan. Alalla käydään keskustelua jo niin monessa pienessä paikassa, ettei kaikkea keskustelua ehdi käymään läpi. Jokaista saittia leimaa kuitenkin mielestäni se, että sinne kirjoittavat pitkälti samat henkilöt. Rapiat 15-20 eri keskustelijaa eivät myöskään edusta alan henkilöstömäärästä kuin pienen pientä osaa, joten on mielestäni perusteltua pitää kirjastoalan ammatillista keskustelua edelleen hyvin hiljaisena.<BR/><BR/>On varmaankin niin, että kirjastot.fi-palveluun on suurempi kynnys ihmisillä kirjoitella kuin vaikkapa tänne. Ja olisi tietenkin naiivia ajatella, etteikö tälläkin alalla olisi "tää on mulle vain palkkatyö, joten en stressaa sen ideologisesta puolesta" -henkilöstöä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-23036770404844406012007-12-14T09:04:00.000-02:002007-12-14T09:04:00.000-02:00"Kaura sanoi... Hmm, onko siis niin, että meidän p..."Kaura sanoi... <BR/><BR/>Hmm, onko siis niin, että meidän pitää lainata kasa kirjoja aina kirjastoa käyttäessämme, koska muuten ei tule kassaan hiluja? Auts. Mehän olemme ankaria kirjastojen käyttäjiä, mutta joskus vain notkumme lasten puolella tekemässä palapelejä tai pelailemassa tietsikalla ja luemme lehtiä sekä nautimme ihanasta kirjaston ilmapiiristä."<BR/><BR/>Nimenomaisesti tässä on kirjastorahoituksen yksi dilemma, kuinka mitata netinkäyttöä, tietopalveluaikaa sekä muuta asiakaspalvelua luotettavasti. <BR/><BR/>Teen paraikaa opinnäytetyötäni kirjaston ei-käyttäjien mielikuvista kirjastosta, ja minua pyydettiin varta vasten vielä selvittämään, onko vallalla vielä käsitys 60-70-lukulaisesta kokoelmapainotteisesta mielikuvasta. Nyt kun 2010-luku lähenee, kirjastot siirtyvät yhä enemmän kokoelmantarjoajista palveluntarjoajiksi, joskin toki kokoelmat yhä ovat se toiminnan lähtökohta ja ydin. Se, kuinka näihin "näkymättömiin palveluihin" ja "näkymättömään kirjastonkäyttöön" saadaan rahoitusta, onkin hankalaa. Kirjastojohdon tiedossa on, että kuntapäättäjillä on vielä vallalla tuo kyseinen kokoelmapainotteinen visio. Muuhun kuin kokoelmiin on hyvin hankalaa saada rahoitusta.<BR/><BR/>Arjen esimerkki ruohonjuuritasolta: kunnassamme tarvittiin reilu viikko takaperin jossakin tietokonetta, ja päättävässä asemassa oleva taho oli tietohallinnossa todennut, että "ottakaa kirjastolta, siellähän niitä on". On, meillä on muutama vuodelta herramunjee asiakaskäytössä. Mikäli täällä halutaan palveluita pitää yllä, ne pitää pultata lattiaan ja seiniin kiinni, ettei sitäkin vähää karsittaisi pois.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-54675498273659775252007-12-14T07:17:00.000-02:002007-12-14T07:17:00.000-02:00PS. Minusta on aina hyvä, että vallankäyttö tehdää...PS. Minusta on aina hyvä, että vallankäyttö tehdään näkyväksi. Myös kirjaston valtiatarten palkassa soisin näkyvän työn sisältämän vallan ja vastuun määrän. <BR/><BR/>Kirjastolla pitää ehdottomasti ollakin valtaa toteuttaa omia arvojaan. Arvot saavat olla reilusti näkösällä myös, jotta niitä voi kehittää ja niistä voi keskustella. Neutraaliuden vaatimus on sekä turha että mahdoton. Sen sijaan voimme vaatia monien äänten kuulemista sekä hiljaisten tai jopa äänettömien muistamista.Kaurahttps://www.blogger.com/profile/16083284852616599161noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-29015809123440586092007-12-14T07:04:00.000-02:002007-12-14T07:04:00.000-02:00Hmm, onko siis niin, että meidän pitää lainata kas...Hmm, onko siis niin, että meidän pitää lainata kasa kirjoja aina kirjastoa käyttäessämme, koska muuten ei tule kassaan hiluja? Auts. Mehän olemme ankaria kirjastojen käyttäjiä, mutta joskus vain notkumme lasten puolella tekemässä palapelejä tai pelailemassa tietsikalla ja luemme lehtiä sekä nautimme ihanasta kirjaston ilmapiiristä.<BR/><BR/>Koko elämäni olisi ollut toisenlainen, selvästi huonommin varustettu, ilman kirjastoja. Olen suuressa kiitollisuudenvelassa noille vallankäyttäjille, jotka ovat ahertaneet loputtomilla teosmarkkinoilla löytääkseen hyvän kokoelman. Pelkkä ajatus tuntuu pyörryttävältä, kun aineistoa on loputtomasti, mutta onneksi näitä sivistyneitä, valistuneita, avarakatseisia vallankäyttäjiä löytyy jopa kääpiömäisillä palkoilla työskentelemään eduksemme. Uskallan myös väittää, että ilman nykytasoista kirjastolaitosta suomalainen sivistys ja menestys olisi näivettynyt.<BR/><BR/>Olen kohdannut tutkimuksia, joiden mukaan tytöt ja naiset lukevat keskimäärin monipuolisesti miesten ja naisten kirjoittamia kirjoja ja perehtyvät monenlaisiin genreihin, kun taas miehet keskittyvät enemmän miesten kirjoittamaan "mieskirjallisuuteen". Tutkimuksen perusteella naisten "pösilöys" kirjavalinnassa näyttää jossain määrin pienemmältä riskiltä kuin miesten.<BR/><BR/>Tämä on nyt vain kirjaston suurkäyttäjä-äidin suurkäyttäjätyttären, ellei peräti addiktin näkemys. Olen muuten kokenut, että asiakkaana pystyn vaikuttamaan hyvin paljon hankintoihin. Tampereella voi helposti jättää hankintapyynnön verkonkin kautta ja palkaksi teoksen saa ensimmäisenä kouraansa. Tähän mennessä kaikki hankkarini ovat menneet läpi!Kaurahttps://www.blogger.com/profile/16083284852616599161noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-90317714374957381322007-12-14T05:35:00.000-02:002007-12-14T05:35:00.000-02:00Minä käytän nimimerkkiä, koska koko nimeni on yhdi...Minä käytän nimimerkkiä, koska koko nimeni on yhdistettävissä ammattiblogiini. Vaikka seisonkin mielipiteideni takana kaikissa tilanteissa, en halua vahingossakaan antaa sellaista käsitystä, että henkilökohtiset mielipiteeni edustaisivat esimerkiksi työpaikkani kantaa. <BR/><BR/>Mielestäni nimimerkillä esiintyminen ei estä asiallista keskustelua. Keskustelu on reilua silloin, kun se noudattaa kiivaimmillaankin jonkinlaista netikettiä. <BR/><BR/>Sitten varsinaisesta aiheesta: valintaperusteistahan voisi järjestää koulutuspäiviä, paneelikeskusteluja yms. Silloin voisi hakea jonkinlaista linjaa erilaisten, jostakin syystä ongelmallisten aineistojen suhteen. <BR/><BR/>Henkilökohtaisesti poliittisen, eroottisen tai ideologialtaan radikaalinen teosten hankkiminen on aina ollut helpompaa, kuin esimerkiksi 17.3 -luokan (elämmäntaito) aineiston hankkiminen. Olen kuitenkin hankkinut myös sitä, koska sen kysyntä on suurta. Tällä hetkellä mietin, miten ideologialtaan pasifististen ja ekologisten aineistojen saatavuutta voisi parantaa.Jennihttps://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-17180947138372991962007-12-13T08:38:00.000-02:002007-12-13T08:38:00.000-02:00Anonymiteetista netissä...Niin kauan kuin Googlen ...Anonymiteetista netissä...<BR/><BR/>Niin kauan kuin Googlen välimuisti löytää sanomani vielä vuosienkin päästä, kirjoitan ei-virallisissa yhteyksissä sellaisella nimellä, jota ei voi suoranaisesti personoida tiettyyn yhteen ja ainoaan henkilöön.<BR/><BR/>Google-stalkkaus on nykypäivää kaikkialla, etenkin työnhaussa. Hain muutama vuosi takaperin töitä eräästä firmasta, jonka työhaastattelija penäsi haastattelussa syitä miksi olin kritisoinut erästä valokuvaa Aukea.net-verkkopalvelussa, vaikka se hänen mielestään oli varsin oiva työ. Samalla hän mainitsi että pidän sitten metallimusiikista, sillä nimeni löytyy myös erään tunnetun metallimusiikkipalstan keskustelupalstalta. Olin lentää persiilleni, sillä en ollut aiemmin tajunnutkaan kuinka julkista läsnäolo netissä loppujen lopuksi onkaan. Ei siinä mitään, toki seison sanojeni takana ja perustellusti vieläpä, mitään asiatonta ei viesteihin sisältynyt. En vain koe, että täysin eri kontekstissa käytävään keskusteluun vedetään kommenttejani tai mielipiteitäni muualta, asiaan täysin liittymättömistä yhteyksistä.<BR/><BR/>Niin kauan kuin en edusta keskustelussa kirjastoani vaan henkilökohtaista katsantokantaani, tulen kirjoittamaan nimimerkillä - yksilönsuojasyistä. Kirjastot.fi-palstalla kirjoitan toki koko nimelläni, koska koen että se on alan toistaiseksi julkisin ja puolivirallisin palsta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-80706092432380166482007-12-13T08:11:00.000-02:002007-12-13T08:11:00.000-02:00> 70-luvulla syntynyt sanoi... Voisiko nimimerk...> 70-luvulla syntynyt sanoi...<BR/><BR/> Voisiko nimimerkin käyttö olla sukupolvikysymys? Minulle anonyymius on luonnollinen valinta netissä kirjoittaessani. Käyty keskustelu on oikeaa henkilöllisyyttä tärkeämpi.><BR/><BR/>Tämä on hyvä! Sukupolvikysymys.Tätä voi miettiä.Ehkä me Poroilan kanssa olemme sen verran vanhempia, että muistamme sen ajan jolloin tapeltiinkin reilusti. Lyötiin edestäpäin, eikä maassa makaavaa potkittu:-)<BR/><BR/>No, tappelusta tässä nyt ei, ainakaan vielä, ole kysymys:-)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-58285672360258138292007-12-12T20:00:00.000-02:002007-12-12T20:00:00.000-02:00Tuosta hiljaisesta valintatiedosta vielä. Olen hav...Tuosta hiljaisesta valintatiedosta vielä. Olen havainnut hyväksi sen, että uudet työntekijät kyseöevät valintaperusteista. Sanallistettaessa valintaperusteita tulee samalla tarkentaneeksi omia kriteerejään. Valintakriteereissä on olemassa tietty ristiriita, tosin ehkä hyvä sellainen. Valinnat tehdään omasta asiakaskunnasta lähtien, heidän toiveitaan ja lainauskäytäntöjään miettien ja samala ripotellen mukaan vaihtoehtoja, löytämisen mahdollisuuksia.<BR/><BR/>Valintaprosessit ovat hankalia ja suurin syy hankaluuteen ei mielestäni niinkään ole kirjastoihmisten halu olla portinvartijoina vaan rahallisten resurssien siihen ohjaama pakko. Kaikkea ei voi ottaa, budjetti ei sitä salli, joten valinnoissaan joutuu todellakin tekemään valintoja. ELi suuremmat määrärahat takaisivat monipuolisemman kokoelman - varsinkin jos tulostavoitteellisuus ei olettaisi ja edellyttäisi kaikille teoksille suurta lainamäärää, vaan sallisi myös hyllyjen täytteet.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-46466692652416334852007-12-12T19:50:00.000-02:002007-12-12T19:50:00.000-02:00Kirjoitan nimimerkillä blogimaailmassa, koska pidä...Kirjoitan nimimerkillä blogimaailmassa, koska pidän blogianikin nimimerkillä. Työfoorumeilla käytän omaa nimeäni. Mielipiteeni kirjastoasioista eivät eri foorumeilla eroa toisistaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-86651950017496463762007-12-12T09:00:00.000-02:002007-12-12T09:00:00.000-02:00Sivukirjaston näkökulmasta kirjaston ongelma on la...Sivukirjaston näkökulmasta kirjaston ongelma on laatukirjallisuus - se ei nimittäin kulje. Silti sitä tulee hankkia.<BR/><BR/>Paradoksihan siitä tulee, meillä on hyllyt täynnä kulttuuria ja sivistystäö, mutta se ei enää kiinnosta ketään. Kun lainamäärä vähenee, päättäjät laskevat 1-1=0, ja näin oli taas yksi sivukirjasto vähemmän.<BR/><BR/>Olen saanut tuta varsin läheltä kunnallista päätöksentekoa kirjaston sulkemisen suhteen, sillä olin työstämässä paikallista kirjastoverkkoselvitystä alkuvuodesta 2007. Kunnan miesjohtoinen enemmistö oli jo ehtinyt mielissään erään sivukirjaston sulkemaan, vaikkei asiasta oltu tehty minkäänlaista lausuntoa.<BR/><BR/>Eräältä kirjastotoimenjohtajalta taas sain kuulla, että hänen kokemuksensa mukaan yksikään kunnallinen päättäjä ei lue kirjastoa koskevia selontekoja. Sen sijaan laina- ja kävijätilastot ovat syynin alla, mutta perimmäiset syyt laina- ja kävijämäärien laskuihin jätetään kuitenkin lukaisematta.<BR/><BR/>Tässä on se tilanne, että kun päivä päättyy, me tilitämme toki kassan, mutta myös kävijät ja lainat. Oi, huono on se päivä jona lainoja on kertynyt tietokass- anteeksi, tietokantaan vajaat 300 kappaletta. Sehän on huonoa bisnestä!<BR/><BR/>Sellaisessa tilanteessa täytyy ajatella mikä on sivukirjaston funktio. Olemmeko sivistämässä vai viihdyttämässä. Mikäli sivistämässä, meidät suljetaan, sillä ihmisillä ei ole enää aikaa tai halua "sivistyä" tai lukea ajatusta vaativaa kirjallisuutta.<BR/><BR/>Hektinen kvartaalitalous vaatii veronsa. Kun pitäisi ehtiä joogaan, itämaisesta ruokakulttuurista kertovalle kurssille, jäädä ylitöihin, käydä lenkillä koiran kanssa, shoppailla, peuhata muksujen parissa, hoitaa parisuhdetta, käydä tuttavien luona ja tehdä kotitöitä, on vaikeaa keksiä mistä repisi aikaa saati voimia enää syvälliselle lukuharrastukselle (yllä olevat eivät olleet luettelo omista menoistani, vaan viittasivat löyhästi vapaa-ajan käyttöä kartoittaneeseen tutkimukseen jonka luin jokunen vuosi takaperin).<BR/><BR/>Mikäli funktio taas on osaltaan myös viihteessä ja elämyksissä, on meilläkin mahdollisuutemme löytää asiakkaita. Chiclit, sensaatiomaiset elämäkerrat, pohjoismaiset dekkarit ja muu pintaliitomateriaali on erittäin kysyttyä. Ilman sitä meiltä ei menisi lainaan neljäsosaakaan siitä mitä nykyisellään menee. Ja silti lainaluvut ovat mollivoittoiset joka vuosi.<BR/><BR/>Rahoituksemme tulee julkisista verovaroista, joten on mielestäni luonnollista että kysyntä ohjaa tarjontaa.<BR/><BR/>Mitä tulee edelleen kirjaston aineistovalintaan, olen sitä mieltä että sukupolvien välisten asenne-erojen kartoittaminen alalla olisi tarpeen. Ei tarvita varmaan ruudinkeksijää kuvittelemaan tilannetta, jossa iäkkäämpi aineistonvalitsija jättäisi ilomielin corpsemaskeissa keikistelevän Supreme Bakkanal Holocaust -metalliyhtyeen valitsematta, ja ottaisi tilalle vaikka hintsalaisen kotiseutuyhtyeen hissimusiikkia.<BR/><BR/>Samasta syystä väitän, että tällä haavaa jätetään hankkimatta PC-pelit ja toimintaelokuvat. Jos Seagalin tilalle voi valita puolalaista ihmissuhde-elokuvaa, niin näin tehdään, silläkin uhalla että kyseinen raina jää ikiajoiksi hyllyyn. PC-pelithän ovat saatanasta ja passivoivat nuoria ja yllyttävät Jokelan kaltaisiin tapahtumiin *).<BR/><BR/>Järkeä voi käyttää mielestäni molemmin puolin. Ennakkoluulottomuuden pitäisi kuitenkin olla alalla ehdoton hyve.<BR/><BR/><BR/>*) Edellä olevat ovat poimintoja kahvipöytäkeskusteluista. Kirjaston kahvihuoneesta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-83925122195692783212007-12-11T14:16:00.000-02:002007-12-11T14:16:00.000-02:00Mielipiteitä singotaan puolin ja toisin ja mietink...Mielipiteitä singotaan puolin ja toisin ja mietinkin alan opiskelijana juuri fredrikan suustaan päästämää toteamusta:ongelmaa ei ole olemassakaan. <BR/><BR/>Mielestäni kirjastot ovat pullollaan "kaikenlaista", ei kai tässä nyt enää sensuurista sanan varsinaisessa merkityksessä voida puhua.<BR/><BR/>Jos sensuuri tarkoittaa, puhun nyt materiaalivalinnoista en internetin tuomista palveluista, ettei kirjastoon hankita Jallua tai Private Platinumin vuositilausta DVD-levyllä varustettuna niin varmasti jokainen kirjastossa työskentelevä harrastaa sensuuria. Opiskelijana joudun tekemään työtä myös kaupan kassalla, ja hyvinhän nämä "erotiikkalehdet" kulkevat, ja mielellänihän minä niitä RAHALLA asiakkaalle myyn, mutta en haluaisi niitä kirjastoissani lainattavan. <BR/><BR/>Markkinat tuottavat nykyään jo niin paljon kirjallista ja kuvallista materiaalia että kaiken sen, edes murto-osan, hankkiminen kirjastoon on mahdotonta. Miksi kukaan ei ole puolustanut Harlekiini-kirjojen puuttumista kirjastoissa, niitähän luetaan ja sisäänostohinnat ovat halpoja. Entäs sitten kaikki kaikki Akun taskarit, puuhakirjat, mangat, toimintaleffat ym. ym.? <BR/><BR/>Se, että rajoja joutuu johonkin vetämään ei ole mielestäni sensuuria tai sukupuoleen kiinnittynyttä arvomaailmaa vaan maalaisjärkeä. Rajojen tulisi elää ensisijaisesti, kuten Jennikin toteaa, asiakkaiden ehdoilla. Asiakkaiden suut olisi saatava joillain keinoin auki ja toiveita kuunneltava, aina.<BR/><BR/>Tietysti kaikenkattavan kirjaston tulisi siis järjen mukaisesti olla keskellä teollisuusaluetta, isossa hallissa jonne kaikki maailman materiaali saataisiin yhden tai kahden kappaleen edustuksessa esille. Mutta koska edelleen haluamme kirjastokäyntien olevan myös hieman esteettisiä näin ei kai voida, tai ole vielä missään tehty.<BR/><BR/>Mutta päättääkseni siihen mistä aloitin, ongelmaa ei mielestäni tällä hetkellä tunnu olevan...paitsi tietenkin siinä, että kaikkea kirjastoissa ei kuitenkaan ole, tai jos on niin se on asiakkaiden mielestä aina lainassa. <BR/><BR/>Ja aivan uuden keskustelun aineistovalinnasta saisi aikaan heittämällä rajoitukset nurkkaan ja hankkimalla vain sitä, mitä kansa ja päättäjät haluavat. Kirjaston pitäisi muuttua vihdelaitoksiksi ja kasvattaa lainauslukujaan hankkimalla vain sitä mitä asiakkaat noin puolen-yhden vuoden varausjonon muodostamisella osoittavat. Eipä olisi varastointiongelmia, voisihan ne lukemattomat, ei ajankohtaiset kappaleet siirtää muka-loppumattomaan-varastoon tai antaa asiakkaille ilmaiseksi kotiin vietäväksi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-12128388158986433052007-12-10T05:47:00.000-02:002007-12-10T05:47:00.000-02:00Kiitos Sirkku ja Fredrika kommenteista! Turha pyyd...Kiitos Sirkku ja Fredrika kommenteista! Turha pyydellä anteeksi käyttäjänäkökulmaa, sillä juuri sitähän me kirjastossa kaipaamme! Kaikissa tutkimuksissa ollaan niin mahdottoman tyytyväisiä kirjastoon, ja hyvähän se on. Kuitenkin meillä työntekijöillä on halu ja tarve parantaa, kehittää, haastaa - mutta mistä tiedämme, mihin suuntaan, jos kukaan ei kerro?<BR/><BR/>70-luvulla syntynyt: Kiitos sinulle hyvästä tiivistämisestä, mikä *ei* ole kestävä valintaperuste. Kommentissani heittämät pornoteollisuuden vastenmieliset piirteet koskevatkin enemmän niitä syitä, miksi henkilökohtaisesti pidän pornoa vastenmielisenä kuin niitä, miksi sitä pitäisi jättää hankkimatta kirjastoon. Jo kirjoittaessani mietin, että samaa voisi ajatella ase- ja sotakirjallisuudesta: vaikka bisnes ja toteutus on minusta vastenmielinen, en voi silti sillä perusteella jättää hankintaa unhoon. Toisaalta eipä snuff-leffojakaan kirjastoon hankita.<BR/><BR/>Jenni: Minusta kirjasto on pääasiallisesti olemassa asiakkaita, käyttäjiään varten, ja he muodostavat kirjaston. Heidän toiveitaan ja halujaan kuuntelemme, heidän tiedontarpeitaan tyydytämme. (huh, näin pitkän keskustelun jälkeen sanat saavat jo kaksoismerkityksiä koko ajan :))<BR/><BR/>Mutta silti kirjasto on minusta olemassa myös itselleen. Omaehtoisena, instituutiona muiden kulttuuri-instituutioiden joukossa, vallankäyttäjänä ja -tuottajana, sivistyksen ja säilyttämisen puolustajana. Museo- ja arkistoalat ovat lähellä tätä kirjaston puolta, enkä kaikesta informaatiovaltateiden kutsusta huolimatta halua tätäkään kutsumustehtävää hylätä. <BR/><BR/>Minusta me emme ole kirjakauppojen kilpailijoita!! Minun ideaalikirjastoni on kulttuurin ja monipuolisuuden täydentäjä sekä säilyttäjä.<BR/><BR/>Kukan voi lisätä cowboy-hattuunkin ratsastaessaan kohti auringonlaskua :).antitätihttps://www.blogger.com/profile/17203743116686198856noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-73894183765435370342007-12-10T03:17:00.000-02:002007-12-10T03:17:00.000-02:00Heittäisin vielä tällaisen ajatuksen ilmaan: kenen...Heittäisin vielä tällaisen ajatuksen ilmaan: kenen kirjasto on?<BR/><BR/>Kirjasto on asiakkaiden, se on olemassa heitä palvellakseen, siksi myös palvelun käyttäjällä on oikeus - ellei velvollisuus vaikuttaa kirjaston kokoelmaan. <BR/><BR/>Sanoisin, että kirjastoissa ollaan tavattoman kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaat kirjaston palveluilta toivovat. Hyvää ja huonoa palautetta otettaisiin mielellään enemmänkin vastaan, erityisesti niiltä asiakasryhmiltä, jotka ehkä tuntevat jäävänsä jotenkin paitsioon. Juuri heiltä palautetta on kaikkein vaikenta saada, sillä sehän edellyttäisi jalkautumista, tutkimista ja perehtymistä...<BR/><BR/>Ehkäpä Internet onkin yleisten kirjastojen suuri mahdollisuus, sehän on hyvä kontaktipinta ja juuri anonyymius rohkaisee monia avaamaan äänensä.Jennihttps://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-31557396381470700632007-12-09T09:19:00.000-02:002007-12-09T09:19:00.000-02:00Luultavasti tähän keskusteluun osallistuminen vain...Luultavasti tähän keskusteluun osallistuminen vain asiakkaana on kyseenalaista. Mutta jos asiakas saa esiintyä "tuomarina" noin demokratian nimissä, sanoisin kyllä että Poroilan ongelmaa ei ole olemassakaan. <BR/><BR/>Kirjasto ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen ja siksi on aika erikoista olettaa, että kirjaston aineistovalinnasta vastaavat edes tavoittelisivat asemaa yhteiskunnan arvojen määrittäjänä. Olettaisin heidän toimivan samojen kirjoitettujen ja kirjoittamattomien arvojen perusteella kuin muutoinkin kaikkialla toimitaan, lisättynä tietysti ammattitaidolla ja alaan liittyvällä koulutuksella.<BR/>Edelleen, jos jollakin laskennallisella tai muulla toteen näytettävissä olevalla perustella voi esittää syrjinnän olemassaoloa, siihen voi myös vaikuttaa omilla aineistohankintapyynnöillään, jos kokee ne riittävän merkittäviksi.<BR/><BR/>Oman kokemuksen merkittävyys, halutun aineiston saatavuuden tärkeys, on nimittäin myös aika olennaista. Olen itse tietyn vähemmistön edustaja, ja olen joutunut hyväksymään /sietämään sitä, etten saa tietynlaista aineistoa suomeksi. Koska sitä ei käännetä eikä kustanneta. Esimerkkinä vaikkapa de Beauvoirin Toisen sukupuolen suomenkielinen laitos, joka on torso, sen "epäsopivat" osat on jätetty kääntämättä. Niinpä minun on luettava teos kokonaisena ruotsiksi tai englanniksi. Mutta se ei ole kirjaston vika, vaan ansio, koska sen avulla saan nuo vieraskieliset laitokset.<BR/><BR/>Kyse ei siis ole siitä, että arvovalintoja tehtäisiin kirjastossa aineistoa hankittaessa. Niitä tehdään jo kauan ennen. Siksi yhden laitoksen syyllistäminen siitä, että se seuraa samoja yleisarvoja, mitä muukin yhteiskunta, ei ole kovin järkevää. Varsinkin, kun kirjastot nimenomaan yleensä tekevät voitavansa, jos toivomuksia esittää. Ja jos kokee ne niin välttämättömiksi myös muiden kuin itsensä kannalta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-26006667785069246002007-12-08T16:02:00.000-02:002007-12-08T16:02:00.000-02:0070-luvulla syntynyt: kiitos kun muistutit juuri tu...70-luvulla syntynyt: kiitos kun muistutit juuri tuosta lajin edustamisesta - se jäi miulta mainitsematta, mutta ajattelin sitä kyllä aktiivisesti :)<BR/>Mainitsit, että "Pelkkä teoksen yksiulotteisuus, misogynia, taiteellisten/sivistävien päämäärien puute tai tuotantoprosessin joidenkin toimijoiden moraalittomuus eivät kuulosta oikein kestäviltä perusteilta." Olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Yksittäin nuo eivät välttämättä olekaan kovin painavia syitä, mutta jos jo useampi noista toteutuu jonkin teoksen kohdalla, niin ehkä sitten kannattaa jo harkita. Mutta tosiaan katselen tätä asiaa asiakkaan näkökulmasta, eli minulla ei ole sen tarkempaa tietoa tai sanomista siihen, miten kirjastoissa aineistonvalinnassa toimitaa :)<BR/>Ja lopuksi, onneksi keittokirjoja on sentään aika monenlaisia (tässä vaiheessa täytyy mainita, että opiskelen kotitaloudenopettajaksi). Nykykeittokirjoissa erityisesti tuntuu, että on paljonkin panostettu juuri niihin kuviin - ja toisaalta voihan sitä niinkin ajatella, että ne kuvat ovat siellä herättämässä ruokahalua ja mielenkiintoa juuri sitä reseptiä kohtaan. Ja ruokakuvaus on asia ihan erikseen kaikkine öljyttyine omenoineen ja kermavaahtoa näyttelevine partavaahtoineen ;) Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että valmistusajat ovat tosi monesti aika optimistisia. Keittokirjoista olisikin muuten mielenkiintoista käydä täällä enemmänkin keskustelua - tai en tiedä, kiinnostaako se muita kuin tätä yhtä ruokafriikkiä täällä :)Sirkkuhttps://www.blogger.com/profile/14499513035086868860noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-38757001796676279642007-12-08T15:52:00.000-02:002007-12-08T15:52:00.000-02:00Tuossa laatukysymyksessä täytyy vaan pitää mieless...Tuossa laatukysymyksessä täytyy vaan pitää mielessä "lajinsa edustaja". Muuten voi käydä niin, että henkilö joka pitää vaikkapa tietokonepelejä roskana jättää ne kokonaan hankkimatta. Tai ottaa korkeintaan jotain hyvin opettavaista. Mitään räiskintäpelejä nyt ei varsinkaan, vaikka miten hyvät arvostelut olisi saanut. Vaikka niissä ikärajat onkin toisin kuin kirjoissa, niin nehän voi päätyä jonkin lapsen käsiin, joka saa väkivallan todellisista vaikutuksista ihan väärän kuvan.<BR/><BR/>Pelkkä teoksen yksiulotteisuus, misogynia, taiteellisten/sivistävien päämäärien puute tai tuotantoprosessin joidenkin toimijoiden moraalittomuus eivät kuulosta oikein kestäviltä perusteilta. Jos niitä sovellettaisiin, olisi varmaan moni viihdekirja ja dekkari tai managerin lypsämän poikabändin levy pitänyt jättää kirjastoihin hankkimatta. Jos laatuviihdettä kirjastoihin hankitaan, niin miksei periaatteessa sitten laatupornoakin? <BR/><BR/>Onneksi on muuten keittokirjoja, niistä sai tämäkin uusavuton monta vinkkiä ruuanlaittoon. Vaikka täytyy sanoa, että kyllä niissä keittokirjoissa annetaan aika epärealistinen kuva ruuan ulkonäöstä. Miksei niissä ole koskaan kuvia tavallisten taikinanvaivaajien tuotoksista? Ja ne valmistusajatkin on tosi optimistisia. Itse en ole koskaan päässyt niihin minuttimäärin, joita kirjoissa on luvattu, aina menee reilusti kauemmin, vaikka käyttäisinkin valmiiksi raastettua juustoa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-41837411849645895952007-12-08T14:12:00.000-02:002007-12-08T14:12:00.000-02:00Jos mie nyt yhden asiakkaan näkökulmasta kommentoi...Jos mie nyt yhden asiakkaan näkökulmasta kommentoin aihetta porno kirjastossa (vaikka en ole Poroilan kirjaa lukenutkaan ja ymmärtääkseni porno on vain yksi esimerkki - kommentoin sitä siksi, kun siitä muutenkin nyt puhutaan niin paljon).<BR/><BR/>Miusta porno ei kirjastoon kuulu. Mielestäni kirjaston on kyllä hankittava monipuolisesti ja kaikenkattavasti materiaalia, mutta nähdäkseni materiaalin pitää olla jollain tavalla "sivistävää" - tai siis että sillä on muukin tehtävä kuin kiihottaminen, ja satunnainen hyvä artikkeli jossain lehdessä ei siitä sellaista vielä mielestäni tee. Eroottista materiaalia kirjastossa kyllä saa minun puolestani olla, sillä sillähän voi olla muitakin merkityksiä. Tietokirjallisuuden puolella siis hankitusta materiaalista (oli se mitä hyvänsä) pitää saada jonkinlaista tietoa, kaunokirjallisuuden puolella kirjallisuuden pitää mielestäni olla edes jonkin verran laadukasta (mm. viihdekirjallisuutta voi hyvin hankkia, mutta ehkä esim. ne Harlekiinit voi jättää ostamatta). Olen ymmärtänyt, etteivät kirjaston määrärahat nyt yleensä ole mitenkään ruhtinaalliset, eli että kaikkea voisi hankkia mielin määrin. Ne pennoset kannattaa varmaan sitten käyttää siihen vähän laadukkaampaan materiaaliin (ja veikkaisin, että porno saattaa sitäpaitsi lähteä kävelemään hyllystä aika nopeasti, joten asiaa voi katsoa Kankkulan kaivon kannalta).<BR/><BR/>Sitäpaitsi sääliksi käy sitä kirjaston setätiä, joka sitä materiaalia sitten palautuksen jälkeen käsittelee... :DSirkkuhttps://www.blogger.com/profile/14499513035086868860noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-73953766831465266512007-12-08T09:18:00.000-02:002007-12-08T09:18:00.000-02:00Summasin keskustelua hiukkasen Näkymättömässä kirj...Summasin keskustelua hiukkasen Näkymättömässä kirjastossa. http://kirjasto.blogsome.comJennihttps://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-35811000.post-64805669151081156812007-12-07T11:29:00.000-02:002007-12-07T11:29:00.000-02:00Kirjastossa pitäisi mielestäni näkyä arvojen ja id...Kirjastossa pitäisi mielestäni näkyä arvojen ja ideologioiden kirjo. Puhukoot kukkahatuista, mutta mielikuvissani kirjasto on yhteiskuntaa demokratisoiva voima, joka tarjoaa edellytyksiä monipuoliseen sivistykseen ja taide- ja kulttuurielämyksiin.<BR/><BR/>Meidän on jatkuvasti ylitettävä omat ennakkoluulomme ja rajoituksemme ja pyrkiä heijastamaan enemmän, kuin asiakaskunnan arvoja.Jennihttps://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com